MEILLÄ ON (OLI) ONGELMA!
Ollaan jouduttu edelleen syömään Purina ONEn nappuloita, kun nettipankki ei suostunut kanssani yhteistyöhön yrittäessäni tilata poitsulle parempaa aamusafkaa eikä meillä ole ollut mahdollisuutta käydä missään paremmassa puljussa (sellaista kun ei tästä tuppukylästä löydy). Nyt sitten selailin blogeja ja törmäsin Javan, Nelen ja Linan -blogissa korvaongelmaan, joka oletettavasti johtuu kyseisestä ruuasta. Silmään iski lause "Nelellä silmävuoto on selvästi lisääntynyt" koska olen tässä ihan lähiaikoina huomannut saman oireen Rympässä ja pohtinut johtuuko tuosta nappulasta :(
Ollaan jouduttu edelleen syömään Purina ONEn nappuloita, kun nettipankki ei suostunut kanssani yhteistyöhön yrittäessäni tilata poitsulle parempaa aamusafkaa eikä meillä ole ollut mahdollisuutta käydä missään paremmassa puljussa (sellaista kun ei tästä tuppukylästä löydy). Nyt sitten selailin blogeja ja törmäsin Javan, Nelen ja Linan -blogissa korvaongelmaan, joka oletettavasti johtuu kyseisestä ruuasta. Silmään iski lause "Nelellä silmävuoto on selvästi lisääntynyt" koska olen tässä ihan lähiaikoina huomannut saman oireen Rympässä ja pohtinut johtuuko tuosta nappulasta :(
Nyt pitäisi sitten yrittää tehdä (taas) uusintana tuo kirottu tilaus ja jos ei onnistu - ja jos sisko ei pysty tuomaan mukanaan säkillistä, me niin lähdetään Jyväskylään visiitille mitä pikimmiten!
HETKEÄ MYÖHEMMIN:
No jumaliste, selvisi nyt tämäkin juttu - toivottavasti! Nordea on siis vissiin tehnyt pieniä muutoksia käytäntöihin ja pitkän googlettamisen jälkeen ongelma löytyi; kun ensimmäistä kertaa kyseisen paikan laskua maksoin, piti se tehdä ulkomaan maksuna ja totta kai yritin mennä saman kaavan mukaan uudestaan ja uudestaan ja uudestaan. Nyt pitikin sitten käyttää Uusi maksu -toimintoa, mikä ei vain mahtunut meikäläisen ymmärrykseen. Huoh.
--- Tilasin siis pariakin eri ruokaa kokeiluun. Toinen ainakin oli Acanaa, vaikka siitäkin olen lukenut jos jonkinlaista mielipidettä. Täytyy vaan pitää mielessä, että se on tosiaan fakta, että se mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle ja päinvastoin.
MAMMA TULEE AAMULLA
Koska viikonlopusta on paljon kerrottavaa ja kuvia näytettäväksi, skippaan koko sepustuksen (omistan sille sitten ihan ikioman postauksen kunhan vain saan aikaiseksi, I promise!) ja siirryn eiliseen. Olen siis paikkakuntani ainoa yöhoitaja (ryhmäperhepäivähoitaja), mutta pidin itsestäni riippumattomista syistä pientä lomaa yövuoroista. En toisinsanoen ole tehnyt normivuoroani ollenkaan Rymyn aikana, paitsi eilen. Toisaalta oli kiva olla koko päivä kotona koiruuden kanssa, vaikka välillä pitikin nukkua (ja aamulla nukuttiin Rympän kanssa normaalia pidempään... koiraa olisi itse asiassa nukuttanut pidempäänkin). Yövuoroni alkaa aina kahdeksalta, yleensä saan kyydin Puoliskolta, ja kotiin pääsen 6.30-7.00. Tänään odottelin töissä hetken henkilökohtaista taksiani (Miehekkeen työt alkavat sopivasti minun vuoroni loppuessa) ja näin ollen Rymy vietti hetken yksin kotona - näky oli juuri sen mukainen (mm. eteisen matto aivan rullalla, käytävän rottinkikoria oli taas ehditty maistelemaan yms) :D
Vastaanotto oli myös suhteellisen kengurumainen, mihin alankin jo pikkuhiljaa jopa tottua (Miesotus ei saa läheskään niin halin ja pusuntäytteisiä tervehdyksiä kuin minä, enkä oikein ymmärrä miksi). Alkuunhan Rymy ei välittänyt ovikellosta tai oven avautumisesta pätkän vertaa, katseli vain uteliaana kauempana - tai välillä jopa nukkui (vahtikoiraa tuosta ei saisi tekemälläkään). Nykyään Rymy on heti kärppänä tuulikaapin ovella, yrittää tunkea eteiseen, hyppii ja pomppii jaloissa varsinkin jos on tuttua porukkaa. Ollaan yritetty sanoa vieraille alusta asti etteivät kiinnittäisi poitsuun mitään huomiota, mutta aika harva nähtävästi kykenee siihen. Ja loppujen lopuksi moka taitaa olla kyllä omamme - jossain vaiheessa unohdimme vakaan päätöksemme siitä, ettei koiraa huomioda hetkeen heti kotiin tultuamme ja tässä on tulos. Pitää yrittää nyt kitkeä tapa pois ennen kuin koiruus kasvaa isommaksi ja juttu muuttuu ongelmaksi. Anyway, paluu aiheeseen; Rymy oli yöllä tapojensa vastaisesti herännyt hetkeksi vinkumaan sängyn viereen, vissiin oli ihmetellyt perääni. Mieheke saakin nyt luvan aina illalla todeta poitsulle, että mamma tulee aamulla. Sama periaate siis kuin käyttämässämme Rymy odottaa -lausahduksessa, jonka toistamme joka kerta pojan jäädessä yksin.
Rymy muuten antoi meikäläisen nukkua tänään melkein yhteen, mikä on ehkä meidän henkilökohtainen ennätys! Jospa poitsu aisti mamman koko yön valvoneen toisen pienen unta :)
YKSINOLEMISEN RIEMUA (saa tehdä mitä vaan eikä mamma kiellä)!
Ainakaan vielä yksinolot eivät ole osoittautuneet ongelmiksi (naapureiden mukaan meiltä ei koskaan kuulu mitään ääntä) ja kaikki tuhot pistän liian vähäisen riehuttamisen piikkiin - varsinkin nyt, kun Rymyä ei ole kiinnostanut tuolla pihalla leikkiminen (paha mennä syyttämään, asteita ollut lähemmäs -28 tässä lähiaikoina, hyr!) ollenkaan, on juuri tuota mainitsemaani rottinkikoria tuhottu enemmän kuin ikinä ennen. Joka kerta kun aistin hepulikohtauksen tulevan ja pistän vaatteet päälle tarkoituksenani mennä takapihalle leikkimään poitsun kanssa, tämä jää joko sisälle ("Siis täh? No en siis todellakaan tule vaikka kuinka yrität maanitella!") tai syöksyy heti oven taakse vinkumaan pissaamisen jälkeen. Juuri viimeksi heittelin pojalle palloa ja Rymy kyllä haki aina pallon, mutta vei sen oven taakse jääden tuijottamaan ovenkahvaa. En sitten viitsinyt kauaa pientä kiusata. Haalari päällä poika taas ei suostu takapihalla ottamaan yhtäkään juoksuaskelta, vaikka lenkillä sekään ei menoa ole haitannut (tai no, on poitsu kerran ihan itse saanut fleecehaalarin vapaana ollessaan riisutuksikin, että kai se sitten sillä kertaa vähän häiritsi, mene ja tiedä). Ja kuten varmaan olen sanonutkin, lähtötilanteissa Rymy pyörii jaloissa surkeasti vinkuen aina siihen asti kunnes se ah-niin-ihana-KONG ilmestyy kuonon eteen - siinä vaiheessa häntä vipattaa ja otus syöksyy sohvalle täysin unohtaen lähtöaikeeni :D. On siinä minulla koira, hih.
ENERGIAN POISTOTEITÄ:
1. Vetolelulla leikkiminen - normaalia ahkerammin. Tässä leikissä joutuu (koira sekä mies) käyttämään aivojaankin, ainakin sääntöjen verran: leluun ei saa koskea ennen kuin saa luvan ("Saa ottaa!") ja jos hampaat kolahtaa liian kovaa leikkikaverin käteen, leikki pistetään hetkeksi pauselle.
2. Naksuttelu! Koska Rymy tykkää repiä lelujaan ikään kuin kaikki olisivat vetoon tarkoitettuja (saattaa siis tunkea syliin lelun kanssa ja/tai työntää sitä kättä vasten), ollaan harjoiteltu yhden tietyn lelun kanssa noutamista. Hetki siinä kesti ennen kuin Rymy tajusi jutun juonen, mutta nyt on jo sen verran haka, että tietää mitä pitää tehdä jos naksausta ei kuulu. Lelu on selkeästi pudotettu liian kauas kädestä tai jätetty aivan puolitiehen ja poitsu palaakin fiksuna takaisin palauttaen lelun joko käteeni tai syliini - tai ainakin paljon lähemmäs. Seuraavaksi aion lisätä tapahtumaan irroittamiskäskyn, kun vaan muistaisin.
3. Nappuloiden piilotus purkkien alle on yksi kestosuosikki. Tätä leikkiä Rymy oppi yhdessä vaiheessa ihan itse pyytämään - eli meni siis seisomaan tiskipöydän eteen ja vinkui katsellen pöydällä olevia purkkeja. Leikki etenee niin, että pistän Rymyn eteisen matolle PAIKKA -käskyn avulla (ärsyttää vaan kun oman hitauden takia Rymy on oppinut sen tarkoittavan makuulla olemista) ja menen joko keittiöön tai olkkariin purkkien kanssa. Siihen asti poitsu makaa ihan nätisti, kunnes huudan, että saa tulla ja sekös laittaa pojan lentoon!
Seuraavaksi olisikin tarkoitus postittaa pienimuotoinen kuvapläjäys Rymystä, Hugosta, meistä ja kummitätsystä, kunhan vaan saan aikaiseksi... nyt pitää kuitenkin poistua keittiönpuolelle, lapsi kaipaa nääs sapuskaa... Ja sosekin pitää ensin tehdä, blah. Juuri tässä yksi päivä, ensin edellisenä päivänä annosteltuani kaikenmaailman öttiäisiä ja lihaa pakastimeen Hugolle ja seuraavana tehdessäni sosetta Rymylle, mietin naureskellen mitä kaikkea näiden pienten eteen tekeekin. Miehekkeen sanoissa piilee (edelleen) totuus; "Nää meidän eläimethän syö paremmin kuin me, perkele!"
HETKEÄ MYÖHEMMIN:
No jumaliste, selvisi nyt tämäkin juttu - toivottavasti! Nordea on siis vissiin tehnyt pieniä muutoksia käytäntöihin ja pitkän googlettamisen jälkeen ongelma löytyi; kun ensimmäistä kertaa kyseisen paikan laskua maksoin, piti se tehdä ulkomaan maksuna ja totta kai yritin mennä saman kaavan mukaan uudestaan ja uudestaan ja uudestaan. Nyt pitikin sitten käyttää Uusi maksu -toimintoa, mikä ei vain mahtunut meikäläisen ymmärrykseen. Huoh.
--- Tilasin siis pariakin eri ruokaa kokeiluun. Toinen ainakin oli Acanaa, vaikka siitäkin olen lukenut jos jonkinlaista mielipidettä. Täytyy vaan pitää mielessä, että se on tosiaan fakta, että se mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle ja päinvastoin.
Koska viikonlopusta on paljon kerrottavaa ja kuvia näytettäväksi, skippaan koko sepustuksen (omistan sille sitten ihan ikioman postauksen kunhan vain saan aikaiseksi, I promise!) ja siirryn eiliseen. Olen siis paikkakuntani ainoa yöhoitaja (ryhmäperhepäivähoitaja), mutta pidin itsestäni riippumattomista syistä pientä lomaa yövuoroista. En toisinsanoen ole tehnyt normivuoroani ollenkaan Rymyn aikana, paitsi eilen. Toisaalta oli kiva olla koko päivä kotona koiruuden kanssa, vaikka välillä pitikin nukkua (ja aamulla nukuttiin Rympän kanssa normaalia pidempään... koiraa olisi itse asiassa nukuttanut pidempäänkin). Yövuoroni alkaa aina kahdeksalta, yleensä saan kyydin Puoliskolta, ja kotiin pääsen 6.30-7.00. Tänään odottelin töissä hetken henkilökohtaista taksiani (Miehekkeen työt alkavat sopivasti minun vuoroni loppuessa) ja näin ollen Rymy vietti hetken yksin kotona - näky oli juuri sen mukainen (mm. eteisen matto aivan rullalla, käytävän rottinkikoria oli taas ehditty maistelemaan yms) :D
Vastaanotto oli myös suhteellisen kengurumainen, mihin alankin jo pikkuhiljaa jopa tottua (Miesotus ei saa läheskään niin halin ja pusuntäytteisiä tervehdyksiä kuin minä, enkä oikein ymmärrä miksi). Alkuunhan Rymy ei välittänyt ovikellosta tai oven avautumisesta pätkän vertaa, katseli vain uteliaana kauempana - tai välillä jopa nukkui (vahtikoiraa tuosta ei saisi tekemälläkään). Nykyään Rymy on heti kärppänä tuulikaapin ovella, yrittää tunkea eteiseen, hyppii ja pomppii jaloissa varsinkin jos on tuttua porukkaa. Ollaan yritetty sanoa vieraille alusta asti etteivät kiinnittäisi poitsuun mitään huomiota, mutta aika harva nähtävästi kykenee siihen. Ja loppujen lopuksi moka taitaa olla kyllä omamme - jossain vaiheessa unohdimme vakaan päätöksemme siitä, ettei koiraa huomioda hetkeen heti kotiin tultuamme ja tässä on tulos. Pitää yrittää nyt kitkeä tapa pois ennen kuin koiruus kasvaa isommaksi ja juttu muuttuu ongelmaksi. Anyway, paluu aiheeseen; Rymy oli yöllä tapojensa vastaisesti herännyt hetkeksi vinkumaan sängyn viereen, vissiin oli ihmetellyt perääni. Mieheke saakin nyt luvan aina illalla todeta poitsulle, että mamma tulee aamulla. Sama periaate siis kuin käyttämässämme Rymy odottaa -lausahduksessa, jonka toistamme joka kerta pojan jäädessä yksin.
Rymy muuten antoi meikäläisen nukkua tänään melkein yhteen, mikä on ehkä meidän henkilökohtainen ennätys! Jospa poitsu aisti mamman koko yön valvoneen toisen pienen unta :)
YKSINOLEMISEN RIEMUA (saa tehdä mitä vaan eikä mamma kiellä)!
Ainakaan vielä yksinolot eivät ole osoittautuneet ongelmiksi (naapureiden mukaan meiltä ei koskaan kuulu mitään ääntä) ja kaikki tuhot pistän liian vähäisen riehuttamisen piikkiin - varsinkin nyt, kun Rymyä ei ole kiinnostanut tuolla pihalla leikkiminen (paha mennä syyttämään, asteita ollut lähemmäs -28 tässä lähiaikoina, hyr!) ollenkaan, on juuri tuota mainitsemaani rottinkikoria tuhottu enemmän kuin ikinä ennen. Joka kerta kun aistin hepulikohtauksen tulevan ja pistän vaatteet päälle tarkoituksenani mennä takapihalle leikkimään poitsun kanssa, tämä jää joko sisälle ("Siis täh? No en siis todellakaan tule vaikka kuinka yrität maanitella!") tai syöksyy heti oven taakse vinkumaan pissaamisen jälkeen. Juuri viimeksi heittelin pojalle palloa ja Rymy kyllä haki aina pallon, mutta vei sen oven taakse jääden tuijottamaan ovenkahvaa. En sitten viitsinyt kauaa pientä kiusata. Haalari päällä poika taas ei suostu takapihalla ottamaan yhtäkään juoksuaskelta, vaikka lenkillä sekään ei menoa ole haitannut (tai no, on poitsu kerran ihan itse saanut fleecehaalarin vapaana ollessaan riisutuksikin, että kai se sitten sillä kertaa vähän häiritsi, mene ja tiedä). Ja kuten varmaan olen sanonutkin, lähtötilanteissa Rymy pyörii jaloissa surkeasti vinkuen aina siihen asti kunnes se ah-niin-ihana-KONG ilmestyy kuonon eteen - siinä vaiheessa häntä vipattaa ja otus syöksyy sohvalle täysin unohtaen lähtöaikeeni :D. On siinä minulla koira, hih.
ENERGIAN POISTOTEITÄ:
1. Vetolelulla leikkiminen - normaalia ahkerammin. Tässä leikissä joutuu (koira sekä mies) käyttämään aivojaankin, ainakin sääntöjen verran: leluun ei saa koskea ennen kuin saa luvan ("Saa ottaa!") ja jos hampaat kolahtaa liian kovaa leikkikaverin käteen, leikki pistetään hetkeksi pauselle.
3. Nappuloiden piilotus purkkien alle on yksi kestosuosikki. Tätä leikkiä Rymy oppi yhdessä vaiheessa ihan itse pyytämään - eli meni siis seisomaan tiskipöydän eteen ja vinkui katsellen pöydällä olevia purkkeja. Leikki etenee niin, että pistän Rymyn eteisen matolle PAIKKA -käskyn avulla (ärsyttää vaan kun oman hitauden takia Rymy on oppinut sen tarkoittavan makuulla olemista) ja menen joko keittiöön tai olkkariin purkkien kanssa. Siihen asti poitsu makaa ihan nätisti, kunnes huudan, että saa tulla ja sekös laittaa pojan lentoon!
Seuraavaksi olisikin tarkoitus postittaa pienimuotoinen kuvapläjäys Rymystä, Hugosta, meistä ja kummitätsystä, kunhan vaan saan aikaiseksi... nyt pitää kuitenkin poistua keittiönpuolelle, lapsi kaipaa nääs sapuskaa... Ja sosekin pitää ensin tehdä, blah. Juuri tässä yksi päivä, ensin edellisenä päivänä annosteltuani kaikenmaailman öttiäisiä ja lihaa pakastimeen Hugolle ja seuraavana tehdessäni sosetta Rymylle, mietin naureskellen mitä kaikkea näiden pienten eteen tekeekin. Miehekkeen sanoissa piilee (edelleen) totuus; "Nää meidän eläimethän syö paremmin kuin me, perkele!"
Odotan innolla postausta mein vklopusta! <3 -kummitätsy
VastaaPoistaSe on jo melkein valmis - tosin se on lähinnä picspam ja englanniksi ;P
VastaaPoista