keskiviikko 29. helmikuuta 2012

HUGON EPIKRIISI VOL 2

Jatkoa siilin sairaskertomuksiin, huoh. Mieheke kävi nimittäin taas tänään Hugon kanssa eläinlääkärissä, kun patti ei tosiaan ollut kadonnut mihinkään, vaikka olikin huomattavasti pienentynyt. Näpytän taas koko epikriisin tänne, koska en todellakaan luota meidän arkistointitaitoihimme ja haluan pitää sen tallessa :)

ELL:  Mihalitsa Margaritis
Hugo tuotiin klinikalle jatkohoitoon, koska huulen patti ei ole hävinnyt. Hugon vointi on ollut hyvä, antibioottikuuri on saatu annettua ja Hugo on syönyt. 
Patin koko on viime kertaiseen verrattuna pienempi, mutta ei ole täysin parantunut. Patti päätettiin tutkia ja puhkaista rauhoituksessa. Patti saatiin tyhjennettyä märkäeritteestä. Toimenpiteen aikana Hugolle on annettu tulehduskipulääkepistos.
Ongelmana on, että märkäpaise saattaa kerätä yhä uudelleen ja uudelleen tulehduseritettä, eikä antibiootti oikein tahdo täyttyneeseen märkäpaiseeseen tunkeutua. Yleensä märkäpaiseen hoidossa on tärkeää paiseen hydraus eli huuhtelu ja puhdistus vedellä tai haavanpuhdistusaineella, mikä ei tässä tapauksessa ole mahdollista. Ei jatketa nyt antibioottikuuria, vaan seurataan, mitä tapahtuu ja täyttyykö paise uudelleen. On myös mahdollista, että patti ei tule kokonaan häviämään sidekudostumisen vuoksi, kun se paranee.
Pattia puhdistetaan kotona, mikäli se kovasti erittää tai vuotaa. Mikäli patti lähtee uudelleen kovasti kasvamaan tai häiritsee Hugoa, olkaa yhdessä klinikalle. Rauhallista viikon jatkoa!

Että näin. Hugo todellakin näyttää voivan hyvin, syö normaaliin tapaan ja sitä rataa, mutta siilit kun tosiaan ovat siitä ovelia eläimiä, etteivät ne näytä tuskiaan ennen kuin on liian myöhäistä, joten vähän sellainen tyhmä olo nyt itsellä. Ei patti vaikuta olevan mitenkään kipeä kun Huge ei sitä mitenkään erikoisemmin arastele, mutta silti takaraivossa velloo se inhottava mitä jos. Mitä jos pieneen mieheen oikeasti sattuu koko ajan? :/ Mutta joo, seuraillaan taas tilannetta. 

tiistai 28. helmikuuta 2012

RAKKAUSPAKKAUKSIA UUSINTANA

Moiks! Huomaan olevani täällä taas kuvapostauksen kanssa, kiitos siskoni (joka taas kerran vietti viikonlopustaan 90% meillä leikkien uudella kamerallaan ja napsien näin ollen satoja kuvia Rympästä). Viime viikolla sattui ja tapahtui vaikka mitä. Ollaan mm. viihdytetty vieraita muutamaan otteeseen ja erityisesti naapurin tytöt olivat Rymyn mieleen, varsinkin pienempi jonka nenää ylettyi hyvin lipomaan ja joka juoksi karkuun enemmän tai vähemmän (ärsyyntyneenä) kirkuen. Edelleen, mitä pienempi lapsi, sitä enemmän Rymy pyrkii pusuttelemaan ja leikkittämään, eikä tällä neidillä hermo kestänyt (ei tosin olisi meikäläiselläkään kestänyt jos melkein itseni kokoinen otus olisi koko ajan pyörinyt ympärillä) ... Kai se sitten vaan on niin, että pentu pennun tunnistaa. 

Saatiin myös yhtenä iltana ihan vahingossa lenkkiseuraksi naapurin koira (ranskanbulldoggi, jos en nyt ihan vikaan arvaa), Turo - ollaan näitä treffejä pohdittu tutun kanssa jo pidemmän aikaa, mutta ei vaan ole aikataulut kohdanneet. Sinä iltana oltiin jo Rymyn kanssa lenkkimme kierretty kun törmättiin Turoon kotimatkalla -- no, lähdettiin sitten uusintalenkille jonka aikana Rymppä sai mm. monet pissat kuonolleen, kun piti aina tunkea katsomaan mitä kaverin jalkovälissä tapahtuu ja Turo kun tosiaan on vielä kova poika merkkailemaan. Hyvin tuli koiruudet kuitenkin toimeen eli vaikka Rymyä vähän toinen välillä jännittikin, niin enemmän oli molemmat innoissaan kuin peloissaan tai hermostuneita. Rymy on ainakin tähän asti aina näyttänyt selkeästi enemmän alistumisen merkkejä ja tässä tapauksessa, toisin kuin isäni koirien kanssa, leikkikaveri osasi myös tulkita oikein nämä alistumisen merkit... ja toisin kuin Romeon kanssa jouluna, Turoa kiinnosti leikkiminen. Joku kerta täytyy lähteä sellaiseen paikkaan hummailemaan missä koirat saavat olla vapaana. Anyways, tämän jälkeen poitsu olikin hyvin väsynyttä koiraa ja taisi nukkua koko yön heräämättä :D

Viikonloppuna, kuten mainitsin, oli kummitätsy taas kerran poikia viihdyttämässä. Kuvat taitavat kaikki olla lauantailta; käytiin Viherillä leikkimässä Neiti Isosiskon kanssa

Kummitätsy on edelleen paras unipaikka!

Aamupäivästä tosiaan lepäiltiin paljon. Rymy varmaan aavisti aikomuksemme lähteä Viherille riehumaan ja latasi pattereitaan unohtamatta kuitenkaan kuuntelukorvaa. Alemmassa kuvassa toinen kuuntelukorva toiminnassa meidän takapihalla:

... näin nätisti seistään silloin, kun EI OLLA ottamassa seisotuskuvaa, mur!

Kotiin Rymy ei meinaa Viheriltä lähteä nykyään ollenkaan, ei vaikka oltaisiin jo tunti riehuttu ja toinen aivan väsynyt -- autoon saa ihan pakottaa. Automatkat sentään menevät nykyään jo paaaaaljon paremmin; se varmaan sanoo jo aikalailla kun yhtenä kertana matkalla yhtäkkiä tokaistin miehekkeelle, että "Hei, meillähän on koira mukana! Miten täällä on näin hiljaista?" Toisin sanoen, vinkumisesta ollaan pikkuhiljaa pääsemässä yli. Tietenkin lauantain reissulla poitsulla ei ollut edes mitään syytä vinkua, olihan kummitätsy takapenkillä viekussa :)

Tässä tällainen pikapäivitys, ollaan nimittäin ihan kohta lähdössä uudestaan Viherille. Siellä Rymy on selkeästi parhaimmillaan, riehuu ja riekkuu ja nauttii seurasta, sekä huomiosta, ihan eri tavalla kuin metikössä - luonnollisesti.

torstai 23. helmikuuta 2012

RYMYN LAUANTAI TIIVISTETTYNÄ

Lauantaina lähdettiin aamusta lenkille ja päädyttiin äidin luokse aamupalalle. Lisää kuvia samaisesta päivästä ilmestynee tuonne meidän kuvasivustolle kunhan vain saan aikaiseksi :)


Välillä riehuttiin pihalla, tai lähinnä ihan takaoven edessä kun pidemmälle ei lumen takia päässyt...

 Napsaistiin samalla kummitätsy mukaan yökylään, välillä mamma kuitenkin kulki Rympän mielestä liian hitaasti... enimmäkseen mentiin nätisti vetämättä.

"Nyt se putos. Voisko joku hei antaa ton lelun mulle takas kun millään en itte vittiis hakee?!"

Viikonloppuna kävi myös vieraita, ja varsinkin toiseen Rymy ihastui - arvaa kumpaan? ;D



tiistai 21. helmikuuta 2012

HUGON TORSTAI & PERJANTAI yms.

Moiks taasen! Hugon kuulumisista sen verran, että tänään viedään antibioottikuurin viimeistä päivää, vika annos otettiin itse asiassa juuri äsken. Leuka on jo paljon parempi, mutta jotenkin meikäläisen silmään punoitus näyttäisi ainakin palanneen, joten en tiedä täytyykö tehdä uusinta visiitti klinikalle jossain vaiheessa. Seuraillaan tilannetta, taas. Ei sinänsä tulisi yllätyksenä, epikriisissähän tosiaan mainittiin, että antibiootti ei välttämättä läpäise mätää ihan helpolla, möh.

Anyways, iloisempiin aiheisiin -- torstaina, kun Rymy nukkui, Hugolla oli omat suuren suuret seikkailunsa. Niihin kuului mm.

 
krokotiilin treffaamista

 ynnä muiden ihmeellisten otusten nuuskuttamista sekä ihan perustutkimista.

 Ihmetystä herätti sohvatyyny, like, "what the hell is that and why is it on my path and why you at it with the camera once again, people?".

Hugo muisti yhtäkkiä sanonnan, "Jos vuori ei tule Muhammedin luo, Muhammed menee vuoren luo" ja päätti muuttaa sen toisenlaiseen muotoon...

"Muhammedin vuorihan siirtyy, tämä siilihän ei muuten kierrä."

(Loppujen lopuksi, vuori ei ollut asiasta samaa mieltä ja pieni siili päätyi sittenkin valitsemaan toisen reitin ruokakupin luokse. Aina ei voi voittaa.)

---
Perjantaina poikia ja Ihmisorjia ilahdutti tosiaan kummitätsy, joka viipyi kaikkien suureksi iloksi pari yötä (ja leipoi, mmm) ! :)

 

Taas yksi loistava viikonloppu takana, siitä suuri kiitos siskolle! 

sunnuntai 19. helmikuuta 2012

TORSTAI ♥ PERJANTAI

Torstaina mieheke oli vapaalla, kun taas meikäläisellä oli normitapaan pätkäpäivä töitä. Niinpä lähdettiin keskipäivän jälkeen taas kerran Viherille koiraa riehuttamaan, alkaa noi autossa itkemisetkin jo vähän hiljenemään. Kävi sitten niin, että köröteltiin koko matka Neiti Isosiskon taksin edessä ja tästä viisastuneina sovittiin, että seuraavan päivänä napsaistaan neiti eskarista mukaamme, kun joka tapauksessa ollaan koiruuden kanssa menossa päivällä heidän pihapiiriinsä riekkumaan. TK:ssa käydään muuten hauskaa keskustelua Whippetien villeistä korvista ja niistä sainkin napsattua pari kuvaa siinä vaiheessa, kun meillä (taas kerran!) päivystettiin ikkunassa.


Torstaina Rymppä ja Puolisko hakivat meikäläisen kävellen töistä ja suunnattiin äidin luokse kahville. Illalla kun me leikimme Hugon kanssa (aion muuten postata ne kuvat ihan omana merkintänään, innostuttiin nääs taas vähän kameran kanssa), Rymyllä oli muuta puuhaa:

Aina ei vaan VOI jaksaa :D
Perjantaina aamupäivän torkut näyttivätkin sitten vähän erilaisilta, meillä kun on kaikki tyylit hallussa!


Ajattelin muuten postata joku päivä unikuville omistetun postauksen, sen verran hauskoja asentoja on tässä muutaman kuukauden sisällä nähty...

Mutta juu, perjantaina haettiin siis Neiti Isosisko eskarista. Rymy vinkui ja vinkui valjaissaan siihen saakka (no, täytyy sanoa, että kyllä meikäläisenkin teki vinkua kun oli äitinsä neuvonnut meidän hakemaan tytsyn väärästä osoitteesta ja istuskeltiin hetki poitsun kanssa kylmässä autossa, ennen kuin juttu selvisi :D), kunnes vihdoin sai kaverin viekkuunsa, sitten oli hyvä olla - tai ainakin parempi.


Riekkuminen olikin sitten herkkua, kuvan molemmille osapuolille!

Siellä ne puuhastelivat, mitä lie tutkivat...
Kotiinlähdön aikaan Rymy oli sitä mieltä, että voitaisiin mieluummin mennä vierailulle vauvaa katsomaan :D  

"KOTIINKO? EIKÄ, ONKS PAKKO? MIELUUMMIN TÄNNEPÄIN, OIKEESTI!"

No, kotona meno olikin muutaman tunnin suhteellisen seesteistä...

Mammaa ei hiljaisuus haitannut yhtään, päinvastoin! Ja huoh, tämä kuvien laatu meinaa pistää itkemään. Ollaan kyllä vähän katseltu parempaa kameraa, että ehkä se tästä vielä muuttuu ;D

Illalla mentiin pienelle lenkille ja hyvä ettei Rymppä vetänyt meikäläistä kumoon, kun huomasi KUMMITÄTSYN lähestyvän!!! Saatiin illaksi leikkikaveri, toisin sanoen.


"Mutta mikä tuo on?" Pohtii Hugo. Rymy toteaa, että "voisikohan se olla kummitätsyn haiseva sukka!?"
 NO SEHÄN SE, MENNÄÄN ÄKKIÄ MAISTAMAAN!!!!