RUOKAPOLITIIKASTA, TAAS

Moiks! Täällä taas, tällä kertaa tosin ruokajuttujen takia. Lähinnä ajattelin siis avautua meidän tämän hetkisestä ruokapolitiikasta ihan vaan sen takia, että on sitten tämäkin memo jossain ylhäällä jos joskus tulevaisuudessa haluaa palata takaisin ajassa tarkistelemaan faktoja. Mulla on vähän sellainen tapa, nääs.

Elikkäs, ollaan tultu siihen tulokseen, ettei aina pystytä tarjoamaan poitsulle raakaruokaa, vaikka oikeasti tahtoisinkin, möh. Töiden ja miehekkeen päivystyksen vuoksi ei päästä Jyväskylään ihan milloin vaan, eikä aina noi vauhti-raksun tai kennel-rehun pysäkkikierroksetkaan osu sopivalle päivälle, me kun ei kumpikaan voida noin vain lähteä töistä kihan vaan pistäytymään jossain. En kuitenkaan tykkää syöttää pelkkää nappulaa, sydän itkee verta melkein kirjaimellisesti joka kerta kun näin teen, eikä se pelkkä nappula oikeasti edes uppoa Rympälle (ja mun mielestä toi lapsukainen niin tarvitsee lisää massaa, vaikka onhan se pieni muutenkin), oli siinä vettä tai ei. Hyvin usein närppii, jättää syömättä ja sen jälkeen kerjää herkkukaapin luona jos vaiks jotain hyvää sais. Ja tuntuu jotenkin yksitoikkoiselta heitellä nappuloiden sekaan aina vaan jotain naudan, sian tai broiskun jauhelihaa tai raejuustoa/piimää. Johan toinen kyllästyy kun periaatteessa aina samaa tarjolla.

Se on varmaan jo tullut kaikille selväksi, että mitä meidän otusten ruokkimisiin tulee, niin teollinen ruoka ei ole suosikki tarjottavaani, mutta välillä pitää osata tehdä pienimuotoisia sovitteluratkaisuja. Esimerkiksi Hugolle en alunperin olisi halunnut antaa ollenkaan kissannappuloita (kun taas koko jenkkikunta kieltäytyy antamasta siileilleen hyönteisiä kun ne ovat niin "ällöjä" eli näille pienille on koko ajan tarjolla isot kupit kissannappuloita... eih!), mutta nykyään Hugelle laitetaan aina yhteen kuppiin joka ilta heinäsirkkoja sekä vähän nappuloita. Muutoin pyritään antamaan jauhelihaa, kanaa, eläviä matoja ynnä muita hyönteisiä ja vähän mitä milloinkin. Voisin joku päivä itse asiassa kirjoittaa suomeksi sepustuksen noista poitsun ruuista, mutta täältä löytyy ainakin englanniksi infoa. Aikalailla edelleen samaa linjaa noudatetaan joka tapauksessa.

Tästä päästään siis siihen, että kompromissi se on tehty nyt Rympänkin ruokinnan kanssa ja ainakin vielä olen ihan tyytyväinen. Ollaan nyt tässä vähän aikaa tarjottu Rympälle ruoka pari kertaa päivässä, pelkkiä nappuloita useimmiten, kun oli tosiaan myönnettävästi helpointa tuon remontin keskellä. Tällöin safkan kuljettaminen repussa kämpältä toiselle oli suht helppoa eikä aina tarvinnut muistaa heitellä jotain jääkaappiin, mutta nythän ei ole enää sitä ongelmaa. Eikä noita nappuloitakaan ole tarvinnut tilailla, kun sisko välillä kantaa niitä mukanaan Mikkelistä (meillä kun syödään pääsääntöisesti Eukanubaa).

Nyt siis olen päätynyt antamaan aamuisin - tai aamupäivisin, yleensä lenkin jälkeen - poitsulle nappuloita ihan pienten purkkiruokien kera, mm. Cesarista poitsu näyttää tykkäävän. 

http://petso2.com/dogs/wet-food/tray-food/cesar-tray-dog-food-100g.html

Mitään parasta ruokaa nuo tuollaiset ei kai ole, mutta tässä tapauksessa maistuvuus on se tärkein kriteeri - eihän me ihmisetkään aina syödä ihan vain sitä terveellisintä laatua, ahem. Illalla olen sitten tarjonnut raakaruokaa eli lihaa/lihoja ja kasvissosetta + mitä nyt kaapista sattuu löytymään. Rymy on hirveän huono syömään luita, niitä on lähiaikoina ihan vaan närppinyt (pentuaikana söi niitä paljon paremmin!), mutta ajattelin kokeilla viikonloppuna tarjota niitä jossain välissä, vaikka jo ihan heti aamusta... jos vaikka maistuisi paremmin, mene ja tiedä. Tai sitten hirvi/poro ei vain lukeudu Rympän suosikkeihin :P

Mutta näin, näillä eväillä meillä nyt mennään. Toimii, ja sehän kai on tärkeintä :)