13 weeks!

Rymy, 13 weeks!

// Rymy really doesn't like standing still and even when you try placing him to a certain pose, the moment you go back to the camera and you turn around, he's like sitting down or something (H was trying to bribe him with a treat but that just got him more and more excited, haha). But anyways, this is what we got this time. Rymster is getting bigger and bigger, 6kgs at the moment. To my eye, though, he looks just as small as he was when he first came here... my baby.

 // At one point, Rymy got really excited every time we took Hugo out and tried asking big bro to play with him. Understandably, the hedgie wouldn't and that frustrated the younger brother to the point where he tried his teeth at Hugo -- of course, he's the one that squeaked, not the prickly ball. I think that probably taught Rymy a lesson and mostly they're fine, too, but Rymy still tends to poke his sniffing nose a little bit too close every time. Sometimes he forgets to observe Hugo, paying no attention to him whatsoever, and that's usually when he runs into him. Then sometimes, like in the picture, he just lies there watching big bro do his stuff and though he often remembers to move when Hugo comes too close, he sometimes forgets and Hugo runs into him instead. That gets the dog running. We, of course, try to prevent these things by either asking Rymy to move beforehand or nudging Hugo to other direction but these two are so fast that we're not quick enough every time. Oh well, I'm pretty confident they'll both learn to behave around each other :)  

Oh and! I suppose we're now trying to figure out, again, who the leader here is because Rymy has started trying to boss us around. If he doesn't get the toy right away, or something, he starts growling, demanding. Lots of little things, really, that tell me we're "there" now. Oh well, just have to start paying attention to our playing now; MUST. WIN. :D

Ja vielä pieni ruokapälätys, sikälimikäli jotakuta kiinnostaa :)

Joudun tosiaan Hugon ruokien kanssa jo leikkimään sen verran paljon, että en yksinkertaisesti tahdo Rymyn ruokinnasta tehdä liian vaikeaa. Tunnen itseni ja tiedän, että tulen noita kaavoja laskemaan ja välillä tarkistamaan syödäänkö suurinpiirtein suositeltuja annoskokoja vai ei, mutta just nyt, me jatketaan juuri sillä linjalla, mikä itsestäni on alusta asti tuntunut parhaimmalta, eli;

Aamulla syödään nappulaa se about desi - ollaan nyt parina aamuna laitettu isojen poitsujen nappulaa vähän sekaan eli aamu annos on ollut vähän yli desin ja kakka on ollut harvinaisen OK. Teen välillä pätkäpäiviä, eli jos olen lähtenyt töihin jo suhteellisen aikaisin, ollaan annettu aamulla vähemmän ja vastaavasti sitten taas olen jättänyt poitsulle nappulapallon viihdykkeeksi. Jos taas olen kotona koko päivän, tai ainakin suurimman osan, syödään jo keskipäivän kieppeillä toinen pienempi nappula-ateria tai liha-ateria ja sitten illemmalla ollaan jyrsitty luuta kylppärissä. Ei varmaan tehdä tätä todellakaan joka päivä, mut suhteellisen usein kuitenkin. Ja sitten tosiaan illalla vielä se yksi nappula-ateria, joka saa jäädä kuppiin jos yöllä iskee toiselle nälkä. Näin kun ollaan tehty on ruokakin suurinpiirtein aina kadonnut kupista.

Välillä ollaan nyt tosiaan poikettu näistä ajoista aika reilustikin, ja välillä annetaan enemmän, välillä vähemmän. Aluksi Rymsterin vatsa piti välillä ihan hirveää meteliä, mutta nyt ollaan päästy siitäkin. Luin siis tosiaan jostain, että ruoka-aikojen vaihtelu saattaa auttaa ruuansulatusvaivoihin ja lisäksi kakkakin on nyt ollut perjantaista asti suhteellisen kiinteää joten ollaan ihan oikeilla jäljillä.

Se siitä aiheesta, I'm done! :D Kiitos kovasti kommenteista, on aina tosi kiva kuulla muiden mielipiteitä ja näkemyksiä, vaikka poikkeaisivatkin omistani.

Tällaista tänään, jotain muuta ens kerralla! :D (Todennäköisesti juttua meidän uudesta takista, se on meinaan aika ihana, vaikka vähän iso onkin.)