IMURI ON IN

Moiks!
---
Ensinnäkin, nyt se on sitten päätetty - kastraatio, nääs. Ensi kuun alussa, kuudes päivä tarkalleen ottaen, suunnataan kohti Jyväskylää ja Keski-Suomen Eläinklinikkaa (toivonmukaan tällä kertaa pääsen minäkin mukaan). Omat fiilingit ovat jotenkin... hassut. Ei sillä, että tosiaan olisi ikinä tarkoitus teettää poitsulla pentuja, mut silti sellainen outo "no mutta mitäs jos sit kadutaan myöhemmin, iiiks!?" -olo. Uskon silti, että tää oli varmasti ihan oikea päätös, meitä kaikkia ajatellen.
---
Ja sitten itse aiheeseen: siivosin tässä yhtenä päivänä taas kerran Hugon kaapin, eikä poitsu siivouksen jälkeen kipittänytkään suoraan takaisin kaappiin kuten oletin, vaan lähtivät tutkimusretkelle pikkuveikan kanssa :D Pakko oli napsaista pari söpöä kuvaa... ja kyllä, siilin tassut ovat likaiset kuin mitkä, koska pesulla käytiin vasta illalla.

---

Törmättiin eilen lenkillä ihan oikeaan luonnonsiiliin, ja voi jestas se oli iso! Varmaan neljä kertaa Hugon kokoinen. Ensin en edes ymmärtänyt mikä Rymyn säikäytti, katsoin vaan että "ai, joku muurahaiskeko?" mutta kun mentiin lähemmäs niin iso piikkipallohan se siellä pensasaidan alla tuhisi, ihan just niinkus Hugokin aina. Oli vissiin sen verran tuttu otus ja ääni Rymylle, koska poitsu vaan katseli hetken siiliä, ei tarvinnut haukkua tai tehdä lähempää tuttavuutta, ja jatkoi sitten ihan nätisti matkaansa :)

---

Tänään käytiin heti aamusta yli puolentoista tunnin lenkki, kun Rymyn oli tarkoitus olla tänään neljästä kuuten tuntia yksin (Mieheke palasi tänään töihin, eikä osannut sanoa monelta mahdollisesti pääsee kotiin). Minä siis ajattelin, että no, tehdäänpä sitten kunnon väsytyslenkki, nousin jo seiskalta ja käytiin jopa äidin pihalla riehumassa... eikös sitten tule töistä viestiä, että voin suurinpiirtein mennä milloin itse haluan :D Päätin kuitenkin mennä jo puoliltapäivin alkuperäisen ajan sijaan, että Rymy saa edes hetken harjoitella tänäänkin yksinoloa. Kohta pitääkin lähteä treenailemaan jotain, että on mahdollisimman väsy poitsu kun kotoa lähden.

Lenkistä vielä sen verran, että tänäänkin ohitettiin koira haukkumatta! Vähän piti mangustina ohituksen jälkeen katsella perään, mutta ainakaan ääntä ei pidetty, eli edistystä kai sekin :)

---

Sitten Rymyn näyte päikkäreistä - mamma makaa sohvalla, Rymy relaa viekussa.

Joskus käy niin, että uni iskee kesken jyrsimisen: "Ei mua... zzz... mitään... zzz... väsytä... zzz."