SOHVAKOIRIA KAIKKI TYYNNI

Osaavat nuo kaksi joskus olla nätistikin, ihan kylki kyljessä, jopa - siinä on todisteita teille, nih! Viiminen kuva on otettu eilen, kun oltiin lähdössä lenkille - tai itse asiassa vähän ennen. Nousin itse ylös koneen äärestä ja kohtasin ylläolevan näyn... Hetken pohdin, että yritänkö edes, mutta kyllä ne sitten molemmat pomppasivat ylös kuullessaan tuon tutun lausahduksen, "lähetäänkö lenkille?" Toinen häntäävispaava kysymys on muuten "mennäänkö takapihalle?" jonka senkin Coco oppi varsin nopeasti. Coco nyt muutenkin on ihan niinku hitusen eli n. miljoona kertaa nopeampi reagoimaan asiaan kuin asiaan verrattuna Rymyyn... kertaakaan ei vielä ole tarvinnut töniä Cocoa hereille aamuisin, Rymyn kun saa välillä ihan kirjaimellisesti hakea syömään, ahem.

Anyway! Olin eilen töissä yli viisi tuntia, mieheke kun on tosiaan siellä Kuopiossa vielä iltaan saakka ja jännitti kyllä kovasti... puolet juoksin kotimatkasta, se ehkä kertoo jotain. Pissalammikkoa osasin odottaakin ja sehän se oli nimenomaan just siellä, missä sen uskoinkin olevan; siisti pieni lammikko juuri keittiön oven edessä. Sen sijaan pientä ihmetystä aiheutti pieni musta juttu keskellä olkkarin lattiaa, jonka näin heti eteisestä. Ensimmäinen ajatus oli, että ei kai ne ole menneet kakkaamaan ja sit Rymy syömään tavaran, nooouu!

Pienen tutkimuksen jälkeen tajusin, että ei, eivät ne olleet. Kyseinen juttu oli aivan kuin jonkinsortin tiivistettä ja lopulta havaitsin välioven edessä pientä mustaa roskaa. No, jo selvisi. Coco oli avannut tapansa mukaan välioven - tai yrittänyt, sillä tuo hakanenhan pitää nykyään välioven kiinni ja koira/t poissa kenkien ynnä muiden luota. Se ei kuitenkaan ole nähtävästi tarpeeksi tiukka, sillä jompi kumpi oli keksinyt työntää ovea just sen verran, että ovat päässeet käsiksi ovenkarmissa oleviin tiivisteisiin ja niitä oli sitten vähän jyrsitty. Oli vissiin sen verran haastava homma, kuitenkin, että eivät olleet paljoa saaneet tuhottua, ihan vain pienen pätkän. Tuonne rakoon kun ei ole varmaan mahtunut edes kuononpää, joten on voinut olla aika mielenkiintoisen näköistä puuhaa.

Ovi ja karmi noin muutoin olivat kyllä säästyneet, vaikka ei mua sinänsä olisi haitannut jos olisivat vähän niihinkin hampaitaan käyttänyt - olisi ollut hyvä syy uusintamaalata tuo kulunut ovi ja muutenkin vähän kunnostaa eteistä, nih. Vielä kun tietäisi kumpi on syyllinen. Melkein voisin väittää, että Coco, mutta toisaalta kyllä Rymykin välillä yrittää eteiseen keinolla millä hyvänsä ja on varsin hyvä hivuttamaan ovia auki kuonollaan, mitä selkeästi on tuossa ensin yritetty, eli paha sanoa. Ja totta puhuen, ei sillä oikeastaan ole väliä, pitää vaan kiristää tuota hakasta... jonka jälkeen otukset tod näk kettuuntuvat ei-aukeavaan oveen niin paljon, että syövät ne karmit, ahhahhaa.

No joo, ei siitä sen enempää, koska tänään juhlitaan Cocoa! Neidillä on tänään mittarissa tasan 2 vuotta eli aika iso tyttö jo; ei enää pentu, mutta aika lapsenmielinen kuitenkin :) Se on muuten ehkä yksi Cocon parhaimmista puolista, neiti osaa olla niin rauhallinen ja sivistynyt halutessaan, oikein arvokas, mutta kuitenkaan Coco ei ikinä kieltäydy mitä leikkimiseen tulee ja menee välillä ihan sata lasissa kuin mikäkin penneli ja siitä on kuulkaas arvokkuus kaukana, haha! Ehkä nää whippetit vaan on sellasia. Niin ja siis sanottakoon vielä se, että Rymyhän ei ole whippet, vaan jonkinlainen maatiaiskissa kuten alhaalla oleva kuva kertoo ja sen takia tuo rauhallinen käytös sekä sivistyneisyys eivät oikein päde... niinku ikinä, suoraan sanottuna. Laiska se on ja väliin suorastaan typerä, mutta rauhallinen ja sivistynyt ei koskaan. Älkää erehtykö, on se silti mamman rakkauspakkaus ja elämäni mies, Hugon lisäksi ♥

Loppuun sitten vielä sivistyneen synttärisankarin ja hölmön maatiaiskissan perusleikkisettiä parin kuvan verran tältä päivältä. Miten voi noin kauniit koirat näyttää joskus noin hölmöiltä?! Otan joku kerta videota, ne nimittäin kuulostavat vielä typerämmiltä... nytkin sohvalla käydään kauheaa painimatsia ihmeellisten äänten säestämänä. Ulkona on niin hirveä myräkkä, että taitaa jäädä meiltä tänään kaverin kanssa suunniteltu lenkki väliin - se kun on ihan varmaan, että tuolla kylmässä tuulessa Coco ei kyllä liiku askeltakaan kun edes Rymy ei viihdy takapihalla paria minuuttia kauempaa, vinkuu heti takaisin sisään koipia nostellen :D Jos vaikka illalla päästäis pienelle happihyppelylle hihnalenkin muodossa + edes vähän pihalla riekkumista yhdessä, multa lähtee muuten järki noiden kahden kanssa, on ne niin hupsuja otuksia. Energiaa riittää vaikka pienelle kylälle, se on tosi.

(Tänään Rymy muuten tippui tuolta selkänojalta siinä löhötessään, pikkasen mua nauratti kun toinen oli ihan hölmistynyt alas tultuaan. Seisoi siinä sitten maassa pitkän tovin vähän nolona, et kuis tässä nyt näin kävi... tuli muuten tietenkin alas jaloilleen, kuten kissoilla on tapana!)