Moiks! Nyt olisi kerrankin Hugemus Maximuksen vuoro toimia päivän päätähtenä, tämä kyseinen postaus kun on muhinut takaraivossani jo pidempään - aiheena siis afrikkalaisen pygmyn ruokinta. Huomenna juhlitaan sitten Cocoa, kun neiti täyttää 2 vuotta. Juhlitaankin sitten muuten melkein koko perheen voimin, kun meikäläisen kolmen päivän yksinhuoltajuus päättyy ja mieheke palaa kotiin, jee!
Nyt asiaan. Eli se mikä eniten aiheuttaa kysymyksiä, noiden piikkien terävyyden lisäksi, on tosiaan tuon meidän otuksen ruokavalio. Siis mitä se syö? Matoja ja heinäsirkkoja ja torakoita?! Siis mistä te ne saatte, miten te ne annatte, siis täh häh ja what the hell?! Hyyyi!
Olen kyllä pohdiskellut ja paininut näiden siilin ruokajuttujen kanssa julkisesti suht useasti, mutta lähinnä englanniksi herran omassa blogissa, jota en oikeastaan enää käytä, koska livejournal on päättänyt tehdä asiat minulle mahdollisimman vaikeiksi eikä ikinä toimi. Aikalailla samaan tapaan kuin Rympänkin ruokinnan suhteen, alku oli aikamoista venkslaamista ja hakemista, välillä iski suorastaan epätoivo, kunnes lopulta löytyi se meidän pienelle, ja meille, toimivin systeemi. Olen tainnut ennenkin linkittää tuon DAILY MENU postauksen, mutta jospa tällä kertaa kirjuuttaisin tänne ihan suomeksi pari asiaa. Näitä kun useimmiten kysytään, eikä kaikilla tuo englanti ole ihan niin sujuvaa. Sanottakoon vielä se, että englanniksi selitin asiasta alunperin TÄÄLLÄ (why insectivore diet?), vastaten kysymykseen miksi halusin tarjota hyönteisiin perustuvan ruokavalion Hugolle.
Tuolla ameeriikan huudeillahan on tapana tarjoilla siileille pelkkiä kissannappuloita, koska nähtävästi ötökät ja muut ovat kalliita ja ällöttäviä ja tämän ajatellaan olevan se paras tapa, varmaankin kun ei muusta tiedetä. Oletetaan, että nappuloista siili saa kaiken tarvitsemansa ja torakoita ynnä muita pidetään suorastaan vaarallisina siilin terveydelle. Jenkkifoorumeillahan meikäläinen melkein lynkattiin, hyvä etteivät ostaneet lippua Suomeen; sain kuulla useaan otteeseen miten väärin ruokin siiliäni, kyseenalaistettiin mm. haluni sekä kykyni pitää huolta lemmikistäni ja jotkut leimasivat minut täysin huonoksi ihmiseksi, "eläinrääkkääjäksi, jolle ei koskaan saisi antaa yhtäkään eläintä", jopa.
Itse olen eri mieltä. Minä todellakin tahdon pitää karvaisista lapsistani niin hyvää huolta kuin mahdollista. Samaten minä nyt vain satun kuulumaan siihen kastiin, joka haluaa tarjota lemmikilleen sitä mikä on sille mahdollisimman luonnollista, vaikka se tarkoittaisi matofarmia työhuoneen nurkassa, ällöttävien matolaatikkojen siivoamista, purkkiötököiden pakastamista ja torakkaboksia keittiön yläkaapissa, kuten meillä. Ötököistä lisää mm. täällä ja täällä.
Luulen, että tämä on pitkälti samanlainen "sota" kuin mitä koiramaailmassa käydään, barf vs nappulat vs sekaruokinta vs luonnollinen vs miljoona muuta tapaa - jokainen kuvittelee omien tapojensa ja tietojensa olevan oikeita, eikä oteta huomioon sitä, että niin koira kuin siili voi pysyä terveenä ja elää pitkän elämän huolimatta siitä, minkälaista mömmöä sitä kuppiin ihmisorjat heittää sikälimikäli tuo mömmö tarjoaa otukselle kaiken sen, mitä kyseinen otus sattuu tarvitsemaan. Meillä mennään sen mukaan mikä tuntuu meistä oikealta, sekä sen mukaan mikä on milloinkin helpointa. Tosin, täytyy myöntää, että mitä siilin ruokintaan tulee, olen aika ehdoton. Mielestäni se, että "ötökät ovat ällöttäviä", ei ole mikään syy olla niitä tarjoamatta. Enkä muuten ole vielä törmännyt yhteenkään siilille tarkoitettuun ruokaan, jonka etiketti olisi vaikuttanut edes vähänkään lupaavalta; ongelma kun piilee siinä, että nämä ruokasekoitukset soveltuvat pitkälti enemmänkin hamstereille ja marsuille, joiden kanssa afrikkalaisella siilillä ei liiemmin ole muuta yhteistä kuin pieni kokonsa... siili ei ole jyrsijä, vaikka jostain syystä moni niin luulee.
Elikkäs, Hugolle tarjoillaan ruoka joka päivä kahdessa osassa, mitään tarkkaa aikataulua ei tämän asian suhteen ole. Yleensä sitten kun muistetaan, ehditään tai huomataan Hugon olevan matkalla ruokakupilleen. Ekassa kupissa, jota meillä kutsutaan heiniskupiksi, tarjoillaan kuivaruoka eli lämpökuivatut heinäsirkat ja kissannappulat, joita molempia heitetään nykyisin näppituntumalla. Joskus niitä on enemmän, joskus vähemmän - joskus kuppi tyhjenee, joskus ei. Samassa yhteydessä vaihdetaan tietenkin vesi ja usein laitetaan toinen satsi omaan kuppiinsa lavuaariin lämpiämään, ihan niin kuin Rympän ruualle yleensä tehdään. Tänään tosin vaihdoin veden ja pesin sekä täytin heiniskupin jo ennen neljää, kun tiesin tulevani kotiin vasta puoli yhdeksän jälkeen.
Toinen
satsi koostuu siis aina valmiiksi pakastetuista annoksista, joihin sitten
lisäillään mitä milloinkin kaapista sattuu löytymään, jos edes löytyy... Hugon suurta herkkua on
keitetty kananmuna, raejuusto, vesimeloni sekä keitetyt kasvikset -
parsakaalilla ja porkkanalla on yleensä hyvä menekki. Nyt olen ottanut tavaksi heittää satseihin sekaan jo pakastusvaiheessa jotain keitettyä kasvista, mutta välillä kuppi on täysin rehuton.
Aina silloin tällöin Hugolle tosiaan keitetään iso satsi jauhelihaa tai/ja paistetaan pannulla broileria. Viimeksi tein molempia yhtä aikaa ja sekoitin ne keskenään, koska broisku ei Hugon mielestä ole ollenkaan niin suurta herkkua kuin jauheliha ja jättää usein kokonaan syömättä. Sen takia sitä tarjoillaankin nykyään harvemmin ja aina vähän muussattuna tai tosi hyvin pienittynä. Jauheliha/broisku pakastetaan pienissä purkeissa, joihin on helppo pistää pelkästään yhden tai parin illan annos. Yleensä pistän pakastimeen myös yhden isomman purkin hätävaraksi, jos pääsee pikkupurkit yllättäen loppumaan. Hugo on yleensä miehekkeen vastuulla, eikä tämä aina muista muistuttaa ruuan olevan vähissä... ruuat kun taasen tee yleensä minä, koska kontrollifriikkinä haluan varmistaa, että Hugo saa kaiken tarvittavan, ahem. Meillä on myös käytössä Nekton Rep vitamiinilisäjauhe, jota laitetaan ruuan sekaan melkein joka ilta. Yleensä käytössä myös helokkiöljy ihoa ajatellen, mutta ei olla muistettu sitä muuton jälkeen apteekista ostaa. Pitää muuten laittaa listalle, nih!
Lisäksi purkkeihin heitetään pakastusvaiheessa etanoita tai jotain matoja, sekä melkein poikkeuksetta miniheinäsirkkoja sekä katkarapuja, vähän sen mukaan mitä varastosta löytyy. Onhan se pieni ruljanssi purkittaa nuo kaikki, mutta ei siinä loppujen lopuksi mene kuin hetki. Ja sitä paitsi, ihan samaa kaavaahan meillä koirankin ruokien kanssa noudatetaan, joskin paljon tiheämpään tahtiin ja se on kymmen kertaa ällöttävämpää. Hugo kun syö illassa ehkä n. 1,5 ruokalusikallista sitä lihaa, eli parista jauhelihapaketista saa aika monelle illalle satsit valmiiksi eikä Hugon ruokia tehdessä tarvitse leikkiä raakojen lihapötköjen tai luiden kanssa. Tiedoksi vielä, että siilin päivittäinen ravinnontarve on n.20 grammaa ja (ainakin suomalaisten) suositusten mukaan 80%-100% tulisi koostua hyönteisistä.
Tuo projekti näyttää kutakuinkin tältä-
-eli ei mikään järjettömän monimutkainen juttu.
Mitä nappuloihin tulee, pyritään aina tarjoamaan mahdollisimman lisäaineettomia, lihapitoisia sekä vehnättömiä kissanraksuja, ihan niin kuin Rymyllekin - sillä erolla, että Rympän nappulat on tietenkin tarkoitettu koirille. Orijen on ainakin Hugolle uponnut tosi hyvin, joskin pussista suuri osa menee aina hukkaan kun siili ei todellakaan vedä nappuloita samaa määrää päivässä kuin kissa. Ja jos joku ihmettelee miksei käytetä Hugolla koirannappuloita kun niitä kerran kotoa löytyy, niin siilissä on enemmän kissaa kuin koiraa tässä suhteessa, ja onhan noi koirannappulat kooltaankin ihan liian isoja pienelle siilille. Raksuja tarjotaan lähinnä hampaiden takia, btw, Hugolla kun niitä vielä löytyy.
No sitten, illalla kun
"Hugo katsotaan", kuten meillä meidän ja siilin yhteisiä iltarutineeja
nimitetään, tarkistetaan ettei poitsulla ole mitään jaloissa, pestään
tarvittaessa ja muutenkin vietetään hetki ihan vaan fleecen sisällä ollen tai
kämppää tutkien, miten milloinkin. Kuten sanottu, yleensä tämän tekee siis tuo toinen
puolisko, koska itse saan noista Hugon - varsinkin likaisista tai
vaahdotetuista - kynsistä/piikeistä kutiavia näppylöitä jos onnistuvat tarpeeksi
hyvin ihoon koskemaan. Iltahetken aikana poitsu saa aina jauhomatoja ja/tai
jättiksiä, eli ns. supermatoja, joita molempia usein näkee muuten Fear
Factorissa, btw. Just niitä, joita ne aina joutuvat syömään, kyl maar.
Välillä taasen heitetään pinseteillä muovivatiin torakka tai pari ja Hugo saa innoissaan metsästää saaliinsa, vaikka tässäkin on riskinsä (epäilen edelleen, että se Hugon leuassa ollut mätäpaise oli seurausta puremasta, mutta nämä ovat just näitä juttuja; enhän mä voi kieltää koiraakaan metsässä juoksemasta, vaikka mieluusti pitäisin pumpulissa ettei mitään vaan sattuis kummallekaan). Jos on kauhean vauhdikas torakka, saatetaan nykyään tosiaan avittaa niin ettei pääse ötökkä puremaan Hugoa, mutta noin muutoin saa itse telmiä ruokansa kanssa.
Joskus ollaan tilattu perhosentoukkia ja kaiken maailman kuoriaisia, Rympän saapumisen jälkeen joskin jäänyt nuo erikoisemmat tilaukset vähiin. Muistan yhdenkin illan ennen Rymyä, kun yhdessä miehekkeen kanssa istuttiin lattialla napit vastakkain ja yritettiin kauhealla vauhdilla purkittaa vahakoisan toukkia - nämä pirulaiset kun siis kiipeävät aika nopsaan ja sukkelasti ihan mitä purkkia tahansa ylös, joten koko ajan sai olla laittamassa niitä takaisin astiaansa. Piti olla lisäksi vesiastia, jonka keskellä oli se pakasteeseen menevä astia ja sinne sitten revittiin yhdestä purkista ötököitä, ja välillä ihan kirjaimellisesti - olivat jotkut näistä jo ehtineet nimittäin koteloitua, joten niitä piti sitten kiskoa pinseteillä varovasti ulos. Samalla tietenkin yritettiin pelastaa veteen pudonneita yksilöitä kerta toisensa jälkeen takaisin purkkiin, jonka jälkeen karkumatkat alkoivat tietenkin alusta. Kyllä siinäkin hetken aikaa miehekkeen kanssa naurettiin ja kummasteltiin... mitä me ei noiden karvaisten lasten eteen tehtäisi, eh?
Välillä taasen heitetään pinseteillä muovivatiin torakka tai pari ja Hugo saa innoissaan metsästää saaliinsa, vaikka tässäkin on riskinsä (epäilen edelleen, että se Hugon leuassa ollut mätäpaise oli seurausta puremasta, mutta nämä ovat just näitä juttuja; enhän mä voi kieltää koiraakaan metsässä juoksemasta, vaikka mieluusti pitäisin pumpulissa ettei mitään vaan sattuis kummallekaan). Jos on kauhean vauhdikas torakka, saatetaan nykyään tosiaan avittaa niin ettei pääse ötökkä puremaan Hugoa, mutta noin muutoin saa itse telmiä ruokansa kanssa.
Joskus ollaan tilattu perhosentoukkia ja kaiken maailman kuoriaisia, Rympän saapumisen jälkeen joskin jäänyt nuo erikoisemmat tilaukset vähiin. Muistan yhdenkin illan ennen Rymyä, kun yhdessä miehekkeen kanssa istuttiin lattialla napit vastakkain ja yritettiin kauhealla vauhdilla purkittaa vahakoisan toukkia - nämä pirulaiset kun siis kiipeävät aika nopsaan ja sukkelasti ihan mitä purkkia tahansa ylös, joten koko ajan sai olla laittamassa niitä takaisin astiaansa. Piti olla lisäksi vesiastia, jonka keskellä oli se pakasteeseen menevä astia ja sinne sitten revittiin yhdestä purkista ötököitä, ja välillä ihan kirjaimellisesti - olivat jotkut näistä jo ehtineet nimittäin koteloitua, joten niitä piti sitten kiskoa pinseteillä varovasti ulos. Samalla tietenkin yritettiin pelastaa veteen pudonneita yksilöitä kerta toisensa jälkeen takaisin purkkiin, jonka jälkeen karkumatkat alkoivat tietenkin alusta. Kyllä siinäkin hetken aikaa miehekkeen kanssa naurettiin ja kummasteltiin... mitä me ei noiden karvaisten lasten eteen tehtäisi, eh?
Että juu, voisi taas
kohta muuten tilaillakin jotain vähän eksoottisempaa safkaa lapselle. Tosin ei
ehkä noita samoja, en usko meikäläisen hermojen kestävän toista samanlaista
purkitussessioita kun kuvaan lisätään vielä oven takana itkevä vinkuva koira -
tai kaksi.
Ja siiiitten,
etiäpäin, sanoi mummo lumessa! Jossain vaiheessa illalla, tai yöllä, laitetaan
se ns. märkäruokakuppi extroineen kaappiin ja usein Hugo kipittääkin kupille saman
tien sen haistaessaan, tai ainakin vähintään heti kun kämppä hämärtyy ja hiljenee, Hugo kun ei tykkää metelistä eikä valosta. Saattaa kyllä käydä aika ajoin tarkistamassa, josko
olisi lihaisa ateriansa jo ilmaantunut ja jos tarpeeksi nälkä on, mitkään maailman valot tai äänet ei herraa häiritse.
Hugon ruuat tilataan yleensä Petshopista, eksoottisemmat elävät hyönteiset sen sijaan Tiias-petsistä (Eläinkauppa Vipeltäjät). Ihan halvimmasta päästä tuo siilin ruokinta ei ole, mm. viimeksi lasku näytti tältä:
Meillä asiaa auttaa tosiaan se, ettei matoja tarvitse tilata läheskään aina, kun on nuo omat matofarmit. Joskus toki tilataan täydennystä jos käy kato. Enkä kyllä ole jaksanut nyt pitkään aikaan esimerkiksi pyörittää jättisfarmia, joten yhtäkään jättiskoppista ei tällä hetkellä löydy eikä vauvamatoja näin ollen synny joten jättiksiä on silloin tällöin ostettava lisää.
Siileistä kiinnostuneiden kannattaa tsekata suomen siiliyhdistyksen sivut ja varsinkin useimmiten kysytyt kysymykset :)
Mutta joo, eiköhän se ollut siinä, huh huh - toivottavasti asiasta kiinnostuneille tämä oli tarpeeksi selventävä vastaus, yritin ainakin parhaani! Kysyä toki saa, jos joku asia jäi askarruttamaan!
Hugon ruuat tilataan yleensä Petshopista, eksoottisemmat elävät hyönteiset sen sijaan Tiias-petsistä (Eläinkauppa Vipeltäjät). Ihan halvimmasta päästä tuo siilin ruokinta ei ole, mm. viimeksi lasku näytti tältä:
Kolmen vuoden aikana ollaan tilaustietojen mukaan ostettu ruokaa Petshopista 11 kertaa - tilaan yleensä sen verran ison satsin että riittää useammalle kuukaudelle, kun en jaksa neljän viikoin välein olla uutta tilausta näpyttämässä. Tilausvälin ja kustannukset näkee tästä:Tuotteet --------------------------------------------------------------------- 4 x Lämpökuivatut kenttäsirkat (PS001) = 43.60e 4 x Lucky Reptile Herp Diner Shrimps Small (HDC-41) = 16.80e 5 x Zoo Med Can O' Mini Crickets (ZM-43) = 24.50e 2 x Zoo Med Can O' Snails (ZM-49) = 9.80e 1 x Jauhomadot (Tenebrio molitor) 50g (LIVE-002-50) = 3.50e 1 x Jättijauhomadot (Zophobas Morio) 50 kpl (LIVE-001-50) = 4.80e --------------------------------------------------------------------- Välisumma: 103.00e Toimituskulut: 18.90e Yhteensä: 121.90e (sis. ALV 14%: 12.65e) (sis. ALV 24%: 3.66e)
| tilaus | 22.1.2013 | 121.90€ | ||
| tilaus | 14.8.2012 | 125.95€ | ||
| tilaus | 8.4.2012 | 128.55€ | ||
| tilaus | 7.12.2011 | 79.70€ | ||
| tilaus | 12.7.2011 | 109.00€ | ||
| tilaus | 14.3.2011 | 177.20€ | ||
| tilaus | 17.11.2010 | 129.50€ | ||
| tilaus | 14.9.2010 | 57.10€ | ||
| tilaus | 14.5.2010 | 105.80€ | ||
| tilaus | 12.4.2010 | 75.45€ | ||
| tilaus | 3.3.2010 | 95.20€ |
Meillä asiaa auttaa tosiaan se, ettei matoja tarvitse tilata läheskään aina, kun on nuo omat matofarmit. Joskus toki tilataan täydennystä jos käy kato. Enkä kyllä ole jaksanut nyt pitkään aikaan esimerkiksi pyörittää jättisfarmia, joten yhtäkään jättiskoppista ei tällä hetkellä löydy eikä vauvamatoja näin ollen synny joten jättiksiä on silloin tällöin ostettava lisää.
Siileistä kiinnostuneiden kannattaa tsekata suomen siiliyhdistyksen sivut ja varsinkin useimmiten kysytyt kysymykset :)
Mutta joo, eiköhän se ollut siinä, huh huh - toivottavasti asiasta kiinnostuneille tämä oli tarpeeksi selventävä vastaus, yritin ainakin parhaani! Kysyä toki saa, jos joku asia jäi askarruttamaan!
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti