^_______________^

Tänään oli kylmä (tiedä olisiko johtunut hyytävästä tuulesta?). Niin kylmä, joka tapauksessa, ettei edes Rymyä kiinnostanut pihalla bongailla lintuja, oravia eikä naapureita kuten normaalisti. Tai no, saattoi se johtua myös siitä, ettei Neiti Cocoakaan huvittanut olla ulkona siis-niinku-yhtään ja Rymyhän seuraa tyttöystäväänsä uskollisesti pisteestä A pisteeseen B... tämän takia Rympän piti keksiä itselleen uusi bongauspaikka ja kyllähän se lopulta löytyikin. Kovin luova ei meidän poika osannut asian suhteen olla, mutta käytännöllinen kylläkin. Pehmeä alusta ihan neidin vieressä eli kyllä kelpasi tsiigailla.

Coco ei itse asiassa suostunut ennen mun töihinlähtöä käymään takapihalla edes pissalla muuta kuin ihan aamulla - pakko oli pistää toiselle panta kaulaan ja käyttää etupihalla pikaisesti, ettei ilmestyisi ihan hirveän montaa lammikkoa keittiön laminaatille (Oli muuten yöllä raukkaparka käynyt kahdesti pissalla, onneksi ekalla kertaa heräsin kun neiti tuli takaisin makkariin ja tiesin käydä kurkistamassa. Toisen saikin sitten siivota mieheke noustessaan.) Leikkiäkään ei neiti tahtonut tuolla kylmässä, vaikka heitin puvun ylle varmuuden vuoksi. Rymy kovin yritti toista leikittää, mutta Coco oli sitä mieltä, että sisään oli päästävä. 

Aamulenkki jätettiinkin sitten, osittain toisaalta mun muuttuneiden työkuvioiden takia, kokonaan väliin, mutta ei näyttänyt lapsosia haittaavan - lämpimässä pedissä oli mukava makoilla herkkuja rouskuttaen. Leikittiin välillä, mutta kovin nopsaan iski väsy neitikoiralle - onhan tämä meillä olo vielä uusi ja jännä juttu.

Ja toisaalta; "valitin" tässä yksi päivä vanhemmalle, aivan ihanalle työkaverilleni, miten mun karvainen nahkavekkarini on mennyt rikki sillä nykyään se herättää mut välillä vasta kympin jälkeen kun taas ennen oli jo aina ysin aikaan skarppina ylhäällä! Työkaverini naurahti ja totesi, että talvella luonto lepää, kuules ja niin se taitaa olla, jos näitä otuksia on uskominen...

Illalla, mittarin näyttäessä noin about -15, heitettiin sitten Cocolle kunnon tamineet ylle ja jo vain, kyllä kelpas! Tunnin lenkki vedettiin yhteisvoimin molempien koirien sekä miehekkeen kera ja vasta loppumetreillä alkoi tassut vähän neidillä nousta. Nauratti ihan, kun neiti vilukissa oli niin topattu ja meidän poitsulla pelkkä fleecetakki ja säärystin kaulassa. Cocolla oli siis Rymyn fleecehaalari, oma takkinsa sekä tossut. Lenkki sujuikin suht hyvin, Cocolla oli kyllä vedonestovaljaat ja tällä kertaa ne näyttivät toimivan paljon paremmin, kun ei tarvinnut juosta koko ajan kylmää karkuun :) Täytyy varmaan tehdä sama temppu aamulla, ainakin tossujen suhteen. Tulipa muuten koirakin vastaan: Rymy otti hienosti kontaktia -> namia napaan ja Coco taasen ei ollut moksiskaan. Ihanan virkistävää :D

Pari kuvaa vielä eiliseltä, Cocoa ei enää jännittänyt Hugo ihan niin paljoa. Tämä prosessi ei taida vaatia muuta kuin aikaa ja sitähän meillä ensi vuoden puolella sitten tulee olemaan, uskoisin.

 

Huomenna koiruudet joutuvat olemaan taas pari tuntia keskenään, mutta torstaina ollaan miehekkeen kanssa molemmat kotona ja minä vielä perjantainakin, jee! Tultiin muuten siihen tulokseen, että aivan kuten Totokin, Cocokin vissiin osaa avata oven (ellei Rymy sitten oppinut tätä taitoa veljeltään, mutta näytti sen vasta eilen?) sillä eilen kun mieheke tuli kotiin, oli väliovi (jonka työnsin kunnolla kiinni ja tarkistin vielä!) auki ja tuulikaapissa olleet tyhjät pahvilaatikot revitty ympäri kämppää. Tänään sama juttu. Huomenna täytyy kantaa miehekkeen painava työkalupakki eteiseen ja blokata ovi, etteivät pääse enää tuulikaappiin :D Onneksi oli siellä sijaitseva liukuovi kuitenkin kiinni, eli eivät olleet veijarit päässeet kenkien kimppuun, ne kun ovat piilossa pienen pienessä komerossa. Saas nähdä mitä ne huomenna keksivät, toivottavasti jotain yhtä ei-kamalaa!