lauantai 9. kesäkuuta 2012

VAPAAPÄIVÄ!

Moiks! Tänään oli - ja on vieläkin! - pitkästä aikaa vapaapäivä sekä minulla, että Miehekkeellä, joten vietettiin hidas aamu ilman mitään stressiä tai sen suurempia suunnitelmia.

 (Tai no, meidän piti kyllä viettää hieman nopeatempoisempi aamu ja lähteä Jyväskylään pyörähtämään koiratta heti pyykinpesun jälkeen, mutta päätettiin olla lähtemättä. Onneksi pistettiin kone käyntiin jo ysiltä, sillä tänään Miehekkeelle muistui taas mieleen miksi kannattaa tarkistaa meikäläisen jäljiltä kaikki taskut yms, kun pyykkejä heittelee koneeseen. Saattaa olla, että olin unohtanut namiliuskan, josta aina revin paloja lenkillä muiden koirien lähettyvillä, taskuun ja jouduttiin sitten pyörittämään sama koneellinen pariin kertaan. Oops!)

Mutta ei se kyllä yhtään haitannut, oli ihana olla kotona ihan vaan meidän kesken :)
---
Kevätallergiat ovat vihdoinkin hellittäneet hitusen (aivan lääkkeettömiä päiviä en ole uskaltanut pitää, mutta täysin oireettomia päiviä on sen sijaan ollut, jee!), joten ollaan tässä jo ainakin viikon verran päästy kunnolla lenkkeilemään koiruuden kanssa - parhaimpina päivinä melkein parin tunnin lenkkejä heitetty. Pahimpaan aikaan tosiaan sisko suhteellisen tunnollisesti hoiti poitsun ulkoiluttamiset (kiitos siitä ♥), mutta nyt olen itse päässyt taas harjoittelemaan Rympän kanssa tuota surullisen kuuluisaa hihnakäyttäytymistä. Jotkut päivät ovat parempia kuin toiset, luonnollisesti, mutta yritys on kova ja yleensä mieli optimistinen. On toki niitäkin päiviä kun ärsyttää koko touhu ihan vietävästi, mutta sen kyllä näkee sitten hihnan toisessakin päässä, että ympäri mennään ja yhteen tullaan... Ollaan muuten muun muassa harjoiteltu vähän käskyjä esim. kaupan pihassa - istuminen ja katsekontakti sujuu melko loistavasti pienissä erissä, mutta maahan ei millään tahtoisi, vissiin liian "aikaa vievä" temppu, kun mieluummin bongailisi immeisiä.

Myöhäisellä  ns. aamulenkillä yllätti muuten tänään ei-niin-pienimuotoinen sadekuuro, mutta onneksi meitä vaan nauratti Miehekkeen kanssa; oltiin varmaan loistava näky :D Itse tykkään sateesta kovasti, eikä Rymyäkään näyttänyt pahemmin haittaavan, vaikka yleensä meidän hienohelma kiertääkin kaikki lammikot. Takapihalla poitsu kyllä käy vaikka sataa ja saattaa leikkiäkin jos vähän ripottelee, mutta kyllä kunnon kuuron iskiessä kipittää sisään. No, nyt ei ollut sitä mahdollisuutta.
---
Ruokarytmi on lähiaikoina taas aiheuttanut päänvaivaa. Olen jo pidempään yrittänyt siirtää Rymyä kahteen ateriaan per päivä kun kuitenkin saa lenkeilläkin milloin mitäkin nappuloita, mutta ei se vaan meinaa onnistua. Rymy ei välillä meinaa aamuisin syödä ollenkaan ja vinkuu sitten ruokaa ihan "vääriin" aikoihin, eli juuri kun ollaan ajateltu lähteä lenkille yms - tosin silloin ei enää tarjoilu pelaa. Välillä taas ei maistu iltapala ja sitten vinkuu jo viiden jälkeen aamulla ruokaa. Ollaan yritetty nyt vaikka mitä, mutta rytmiä ei vaan tunnu löytyvän... eli ehkä Rymy tuli ihan oikeaan osoitteeseen ja meikäläisen vaan pitää luopua tästä yrityksestä rytmittää meidän arki kellontarkasti. Poitsu on selkeästi sisäistänyt meidän vuorotyöt, eikä tunnu edes haluavan mitään rytmiä mitä ruokaan tulee. Jännä sinänsä, että lenkille sen sijaan tahtoo suht säntillisesti. Itselle vaan jotenkin jäänyt takaraivoon nuo monet artikkelit siitä, kuinka terveen koiran arki vaatii selkeän rytmin ja rutiinin ja blah blah :P

Huoh.
Ja niin, kaiken lisäksi ollaan jostain syystä kärsitty parina päivänä vatsavaivoista, eli Rymppä puskee ja puskee kakkaa ulos ja kun lopulta onnistuu, tulee ihan ripulina. Nyt ei olla hetkeen syöty kasvissosetta ruuan seassa ollenkaan kun ehti pakastimesta loppua eikä heti saatu aikaseksi tehdä lisää, eli en tiedä josko syy siinä? Tänään on tarkoitus illalla tehdä sose ja katsoa josko huomenna(kin) toimisi vatsa paremmin kuin mitä pari päivää sitten. Ollaan nyt pyritty myös välttämään herkkujen ynnä muiden antamista - toki nuo vatsavaivat ovat voineet johtua myös meidän "lenkkinamista"; eli siis lenkillä olen nyt palkinnut Rymppää tavallisilla nappuloilla ja vetäminen onkin vähentynyt huomattavasti. Toisten koirien kohdalla Rymppä on sitten taas saanut suhteellisen paljon (jatkuvalla syötöllä niin kauan kuin toinen otus on näkyvissä/kuuluvissa) Pedigreen "Schmackos" mitälie herkkuja, koska ne ovat olleet ensimmäiset herkut, jotka ovat pystyneet kiinnittämään Rymyn huomion edes hetkeksi ohitustilanteissa. No, katsellaan ja kuulostellaan, eiköhän se tasapaino löydy kun tarpeeksi testaillaan.

Kohta olisi tarkoitus siirtyä muuten aikuisruokaan, kunhan nyt saadaan noi penturuuat syötyä pois alta. Hui! 

---
Itselle memoksi muuten vielä se, että vaikka punkkeja ei olla, vielä, löydetty enempää niin hyttyset ja nokkoset ovat kiusanneet sitäkin enemmän meitä kaikkia :( (Sen siitä saa kun asuu metsän vieressä) Huomattiin siskon kanssa tässä yksi aamu, että Rymyn toinen palli punoitti tosi kovasti ja näytti siltä, kuin siinä olisi ollut paukama. Paukama on nyt laskenut, mutta punoitus ei ole vielä mihinkään kadonnut ja hetkittäin vaikuttaa siltä, että Rymppä kutiaa kovasti vähän joka puolelta, kiehnää itseään mm. mattoa vasten. Pitää varmaan alkaa polttamaan pihalla nuotiota, että saa poitsu rauhassa loikoilla pihalla, hmph.

---
Jaaa sitten vielä vähän Viheri-kuvia mamman kengurusta tuolta jokunen päivä sitten.


Tarkkasilmäiset muuten bongaavat kuvista likaiset hampaat! Ei ole rustoluut ynnä muut dentastickit (tosin, en ikinä näihin jälkimmäisiin hirveästi ole luottanut tai uskonutkaan) onnistuneet pitämään hampaita putipuhtaina ja parissa kohtaa onkin kunnon tummat jäljet, höh.  Mietinkin pienen pääni sisällä, josko olisi alkuun viisainta rapsutella esim. tällaisella vekottimella vai pitäisikö vaan lähteä lääkärin käsiteltäväksi, etten ihan tuhoa lapsen kalustoa? Ehdotuksia, kokemuksia, anyone?

Seuraavaksi vielä Rympän bongausnäytteet; autosta kurkkimiseen kun löytyy monta tapaa. Rymyllä käytössä vapaatyyli eli valitsee aina tilanteeseen sopivimman :D (Käytiin siis Miehekkeen kanssa pikaiseen kaupassa ja sisko jäi koiruuden kanssa autoon.)


Seuraavaksi on muuten pohdinnassa nuo poitsun pallit - ollakko vai eikö olla, kas siinä vasta pulma. Mutta siitä lisää joku toinen kerta.

PS. Lisäedittinä vielä,  että nyt on vihdoinkin tehty se kunnon liha/luutilaus Vauhti-Raksulta, otettiin pieniä määriä vähän sitä sun tätä. Jospa nuo hampaatkin saataisin puhdistettua samalla kun saadaan entistä enemmän vaihtelua nykyiseen ruokavalioon :)

7 kommenttia :

  1. ruokarytmistä: ei koira kaipaa säännöllistä rytmiä elämäänsä. kunhan pääsee riittävän usein ulos ja saa sitä ruokaa edes joskus, niin on tyytyväinen. itse teen vuorotöitä, ja koirien päivät vaihtelevat hyvinkin paljon riippuen siitä meenkö aamuvuoroon (aamupissi + ruoka 07 aikaan aamulla) vai olenko ollut yön töissä ("aamu"pissit 15-16 aikaan ja ruoka joskus sen jälkeen). tottuneet tuohon vaihteluun niin ei ole valittamista ollut :)

    hyvinkin luultavasti johtuvat vatsavaivat noista "nameista", oletteko kokeilleet esim keitettyjä broilerin sydämiä? tuntuvat olevan monen koiruuden herkkua :)

    hampaiden puhdisteluun suosittelen kotikonstina ihan kunnon luita. rustotkin menettelee, mutta kunnon luut tuntuvat puhdistavan paremmin. tuollaiset "kotiputsarit" auttavat varmasti jonkin verran (mikäli koira antaa hampaitaan rapsutella) mutta jos oikein on hammaskiveä, niin kannattaa suunnata lekuriin sitä poistattamaan, itse kun on hankala poistaa myös sieltä ikenen sisäpuolelta, mikä aiheuttaa helposti sitten tulehduksia.

    (niin ja suosittelen myös pallien poistoa. mikäli jalostuskäyttö ei ole suunnitelmissa, helpottaa pallittomuus pojan elämää suunnattomasti.)

    VastaaPoista
  2. Joo, samaan tulokseen olen tullut ton rytmin suhteen, ei se näytä niin tärkeä olevan :) Kaikki on välillä vähän hakusessa, kun on ensimmäinen koira kyseessä ja tulee jotenkin liikaa luotettua luettuun infoon ja kokeneempien jurnutukseen - pitäisi vaan enemmän luottaa itseensä ja omiin päätelmiinsä, mehän se meidän koira kuitenkin parhaiten tunnetaan.

    Eipä muuten olla kokeiltu tota broilerin sydäntä, sydäntä muutoin on kyllä saanut ihan ruuassa. Täytyy pistää kokeilu-listalle! Kuulostaa just sopivan ällöttävältä, haha.

    Täytyypä vissiin tilailla jotain mukavaa purtavaa otukselle, täällä kyläpahasessa kun ei taida kauheasti olla valikoimaa noiden suhteen. Kun olisinkin taas tajunnut niin siinähän olisi ollut hyvä syy pyörähtää Jyväskylässä, damn. Muutoinkin välillä tuntuu, et Rymy on tosi laiska luidensyöjä - kyllästyy hyvin äkkiä ja jättää koko homman sikseen ellei joku ole pitämässä palasesta kiinni koko ajan :O Tai ehkä poitsu ei vaan oo tykännyt makuvalinnasta, nirso kun on :D

    Mutta juu, kiitos paljon kommentista, kiva saada välillä vähän vahistusta omille ajatuksilleen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja tosiaan, pallien poiston puoleen mekin ollaan kyllä aikalailla käännytty juurikin tuosta syystä :)

      Poista
  3. Syy miks tykkään namipussista taskunameja enemmän lenkeillä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mut nää namit olikin mun verkkareiden taskussa - eli maalaushousuissa. Jääneet teiän pihalta taskuun, toisin sanoen. Lenkkitaskut oli kaikki tyhjennetty :)

      Poista
  4. KÄÄK, mä en moisella kapistuksella uskaltais mennä Jymyn hampaita rapsuttelemaan =/ Kannattaa antaa niitä luita vaan tai kääntyä ammattitaitosen lekurin puoleen =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin minäkin vähän ajattelin! Ihana, etten ole ainoa, joka suhtautuu noihin vähän nihkeästi. Kauhian monet vaan on kehuneet noilla itse puhdistavansa niin jäin miettimään, et olenko nyt jotenkin outo kun itse en oikein uskaltais... :D

      Poista