Meidän juhannuksesta ei irronnut kuvia näytettäväksi oikeastaan ollenkaan, valitettavasti (Voi kunpa siskolla olisi ollut kamera Viherillä, nyyh!), mutta mukavaa oli siitä huolimatta - varsinkin Rympällä!
Lyhyesti; perjantaina vietettiin iltaa aluksi meikäläisen mamman ja siskon luona grillaillen, jonka jälkeen siirryttiin Viherille Miehekkeen suvun keskelle kera yhden kaverin ja pikkusiskon. Viherillä olisi ollut tarjolla parempi grilli (plus sauna ja ranta, ahem), juu, mutta samoin Rymyä pitää siellä perheen pienempien (yksi tuleva koululainen, yksi 2 wee ja kaksi about puolivuotiasta) läsnäollessa vahtia normaalia skarpimmin, joten saunominen ynnä muu jäi nyt toiseen kertaan. Neiti Isosisko ja Rymy ovat toisilleen jo niin tutut, että Neiti itse asiassa koulutteli (harjoittelivat tassun antoa "päivää" -sanalla :D) poitsua pitkin iltaa vesimelonin palojen kanssa. Välillä piti muistutella Neitiä pistämään muutaman omaankin suuhunsa, hih. Näitä kahta on nykyään niin ihana katsella ♥ - yhtään ei tyttönen enää arastele rapsuttaa toista korvan takaa tai komentaa pois kielletyiltä alueilta :)
Neiti Iskosiskon serkkupoitsu (2 wee), kutsuttakoon häntä A:ksi, sen sijaan vähän pelkää Rymyä (Ei sinänsä ihme, Rymy on juuri sopivasti poitsun kokoinen eli ylettyy tahtoessaan hyvin toisen naamaa nuolemaan, argh!) ja lähtee usein karkuun tai perääntymään, joka saa tietenkin Rymyn innostumaan. Suurilta vahingoilta vältyttiin - tosin yhden kerran A pelästyneenä peruutti mökin pihamaan portaissa ja kaatua mätkähti, mutta ei onneksi sattunut. Eikä Rymy tosiaan edes tässä tilanteessa yrittänyt nuoleskella toisen naamaa tai mitään, kunhan katseli liian läheltä, mutta eihän pieni sitä ymmärtänyt. Vasta kun toinen peruutti ja kaatui, Rymppä luuli juttua leikiksi *facepalm*.
Tosin, hyvin ollaan mielestäni kyllä edistytty ekoista tapaamisista, sillä vaikka perheen pienimmät kiinnostivat edelleen Rymppää kovasti ("Mikä tuo tuollainen istuin on tuossa maassa ja mikä tuo ihme otus on, joka pitää tuollaista ihmeellistä ääntä?") ja vaikka välillä piti vähän muistuttaa käytöstavoista, niin suurimmaksi osaksi osasi kyllä pitää hitusen välimatkaa ja uskoi/perääntyi kiellosta.
Kerjäämistä sen sijaan harrastettiin ahkeraan ja yrittipä Rymppä kerran jopa hypäten varastaa Miehekkeen siskon kädestä makkaran! En tiedä olisiko mökkimaisema sekoittanut poitsun pasmat - ja se, että kyseinen sisko tosiaan seisoi istumisen sijaan. Niin tai näin, hieman hävetti :P
Veteen ei poika itse uskaltanut, vaikka laiturilla kävikin kurkkimassa - Mieheke seisoiskeli rantavedessä ja yritti patongin voimin saada toisen veteen, mutta aika nihkeästi tassua vähän kasteli. Saas nähdä josko sitten uskaltaa, kun itse näyttää mallia :D
Tiivistettynä: suurimmaksi osaksi käyttäydyttiin siis hyvin, yay!
Neiti Iskosiskon serkkupoitsu (2 wee), kutsuttakoon häntä A:ksi, sen sijaan vähän pelkää Rymyä (Ei sinänsä ihme, Rymy on juuri sopivasti poitsun kokoinen eli ylettyy tahtoessaan hyvin toisen naamaa nuolemaan, argh!) ja lähtee usein karkuun tai perääntymään, joka saa tietenkin Rymyn innostumaan. Suurilta vahingoilta vältyttiin - tosin yhden kerran A pelästyneenä peruutti mökin pihamaan portaissa ja kaatua mätkähti, mutta ei onneksi sattunut. Eikä Rymy tosiaan edes tässä tilanteessa yrittänyt nuoleskella toisen naamaa tai mitään, kunhan katseli liian läheltä, mutta eihän pieni sitä ymmärtänyt. Vasta kun toinen peruutti ja kaatui, Rymppä luuli juttua leikiksi *facepalm*.
Tosin, hyvin ollaan mielestäni kyllä edistytty ekoista tapaamisista, sillä vaikka perheen pienimmät kiinnostivat edelleen Rymppää kovasti ("Mikä tuo tuollainen istuin on tuossa maassa ja mikä tuo ihme otus on, joka pitää tuollaista ihmeellistä ääntä?") ja vaikka välillä piti vähän muistuttaa käytöstavoista, niin suurimmaksi osaksi osasi kyllä pitää hitusen välimatkaa ja uskoi/perääntyi kiellosta.
Kerjäämistä sen sijaan harrastettiin ahkeraan ja yrittipä Rymppä kerran jopa hypäten varastaa Miehekkeen siskon kädestä makkaran! En tiedä olisiko mökkimaisema sekoittanut poitsun pasmat - ja se, että kyseinen sisko tosiaan seisoi istumisen sijaan. Niin tai näin, hieman hävetti :P
Veteen ei poika itse uskaltanut, vaikka laiturilla kävikin kurkkimassa - Mieheke seisoiskeli rantavedessä ja yritti patongin voimin saada toisen veteen, mutta aika nihkeästi tassua vähän kasteli. Saas nähdä josko sitten uskaltaa, kun itse näyttää mallia :D
Tiivistettynä: suurimmaksi osaksi käyttäydyttiin siis hyvin, yay!
---
Lauantaina grillailtiin myös äipän luona, mutta Rymyn illan kohokohta oli Sherlockin yllättävä vierailu meillä kotona!
Sisko sai onneksi muutaman kuvan napsaistua treffeistä, tässä muutama! Loput lisäilen varmaankin meidän kuvasivustoon, heti kun ehdin ja kerkiän :)
Suurimaksi osaksi meno oli kuitenkin tällaista...
ja tällaista...
Jätin suosiolla ne kuvat pois, joissa Rymy yrittää lemmiskellä leikkikaveria, huoh. Lopulta tajusi taas jutun juonen, mutta alkuun yrittää aina jokaisen leikkikaverin kanssa päästä pukille :O
Sherlock ei pentuna pahemmin yrittänyt komentaa Rymyä vaan lähti fiksunta toiseen suuntaan, eli lähinnä siis Rymy haukahteli turhaantuessaan, kun Sherlock olisi lemmiskelyn sijaan mieluummin leikkinyt mm. kuvissa näkyvällä keltaisella lelulla ja/tai syönyt meidän poitsun luut. Keräsin aika alkuvaiheessa kaikki luut pihalta pois, kun tosiaan huomattiin Sherlockin niitä puolustavan - ei sillä, että Rymy olisi edes yrittänyt saada niitä takaisin, kunhan vaan tunki liian lähelle. Anyways, todella suloinen ja reipas hauvavauva tuo Sherlock!
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti