lauantai 19. toukokuuta 2012

VELJEKSET KUIN ILVEKSET

Täällä taas! Meidän kauan odotetut treffit Rymyn velipojan kanssa olivat ja menivät, käytiin kommellusten kautta vähän siellä sun täällä ja monenlaisessa maastossa - kunnon seikkailu, toisin sanoen (sen siitä saa kun delegoi hiekkakuopan etsinnän ja ajo-ohjeiden hankkimisen Miehekkeelle), ahem. Oli se kyllä kaiken "vaivan" arvoista, kun lopulta se vanha lentokenttä hiekkakuoppineen löytyi eli ensi kerralla tiedetään minne mennään, jes! Ja tuossa äsken taisi Mieheke googlailla kartoilta lisää juoksuttamispaikkoja, aiheesta innostuneena...

Anyways! Otettiin matkalle mukaan tietenkin kummitätsy :D

// Met Rymy's brother, Toto, is all.


 Alkuvaiheessa Rymy istui ihan nätisti autossa (tässä ylhäällä Viljalle todistusaineostoa ;)), mutta siinä vaiheessa kun autoon hyppäsi vielä Toto, rauhallisuus katosi kuin tuhka tuuleen... onnistui saamaan valjaansakin auki. Rymy oli muutenkin ottanut kaveristaan, Turosta, mallia ja yritti enemmän lempiä kuin leikkiä Toton kanssa (ei mitenkään hävettänyt tai mitään, öö). Onneksi Toto osoittautui aivan loistopakkaukseksi ja pojat tulivat hyvin toimeen, kai ne tunnistivat toisensa tai jotain. Ja hah, Rymy on yleensä tottunut siihen, ettei leikkikaverit saa häntä kiinni, mutta tällä kertaa menikin niin päin, ettei Rymppä meinannut pysyä Toton vauhdissa! Se ainakin opittiin tästä reissusta, että Rympän kanssa on tuota rauhoittumista harjoiteltava lisää. Onneksi ostin (juuri tästä syystäkin vielä) sen kirjan, jota kehuin muutama postaus sitten - apu voi hyvinkin löytyä sieltä.

Nyt en jaksa sen pidempää selostusta kirjoitella, väzy. Käväistiin vielä Puoliskon isän luona syömässä ennen kotimatkaa ja poitsukin veteli innoissaan kissanruuat kupista (isovanhemmillahan on aina tapana hemmotella lapsenlapsia). Kotiin kun tultiin, otus sammui sohvalle samantien ja siellä se nukkuu vieläkin :D

En kyllä voi sanoin ilmaista miten nätti tuo Rympän velipoika on, ihan järkyttävän kaunis väritys ja luonnekin ihan kohdillaan :)

Ja hei, 90+++ kuvaa treffeiltä löytyy TÄÄLTÄ (sisko nappasi about 400 kuvaa, ahem, mutta ihan kaikki eivät valikoituneet jatkoon) koska mä en vaan osaa valita parhaita... ja Toton versio treffeistä kuvineen TÄÄLLÄ.

Mutta juu, ei muuta kuin 
suuri kiitos Viljalle ja Totolle seurasta... ja varsinkin järkyttävän pitkästä pinnasta!

...Rymykin luopui lempimisleikistä vasta loppuvaiheessa, automatkalla takaisin päin poitsut nukkuivatkin nätisti autossa vieritysten :)

4 kommenttia :

  1. Näkee kyllä että kivaa on ollut! :)

    VastaaPoista
  2. Oli kyllä juu! Sen verran hyvin kulutti energiaa, että poitsu on vielä tänäänkin ollut paljon rauhallisempi kuin normaalisti :D

    VastaaPoista
  3. Kiitos seurasta myös teille! Meilläki oli Toto ihan raato, kun päästiin kotiin! Seuraavana päivänäkään ei olis meinannu jaksaa lähtee lenkille, raukka :D

    VastaaPoista
  4. Meillä oli ihan sama - maanantaina alkoi vasta löytymään kunnolla energiaa!

    VastaaPoista