Pöh. Näitä kuvia katsellessa muistuu taas mieleen miksi en ole ulkoiluttanut meidän omaa kameraa ikuisuuksiin. Verrattuna nimittäin siskon järkkärillä otettuihin kuviin, nämä ovat niin rupuisia. Pahoittelen silti kuvien surkeaa laatua, koittakaa kestää - onneksi malli sentään on varsin komia :D
Alkuun vähän metsälenkkeilyä
ja jännien hajujen ihmettelyä, kas näin:
"Mistä se ääni oikein kuului?"
(Väliin on pakko sanoa, että tätä kyseistä metikköä minulle tulee kyllä ikävä jos ja kun muutetaan, nyyh. On nimittäin ihan meidän pihan lähettyvillä, muutaman minuutin kävelymatka - ja löydettiin se vasta tässä vähän aikaa sitten, möh! En syksyllä tajunnut, ja talvella taas metsälenkit mentiin tietenkin kapeita polkuja pitkin... Mutta nyt, jos pitää esim. töihin lähteä suht aikaisin, niin tuolla on järkyttävän helppo antaa Rymyn purkaa kunnolla energiaa, eikä "tarvitse" lähteä parin tunnin hihnalenkille. On kyllä tullut todistettua, että Rymppä nauttii moninkerroin enemmän riekkuessaan vapaana metsässä... luonnollisesti, eh.)
Sitten heti perään vähän omalla pihalla jalkapalloilua
ja sekin tietenkin kahdella eri pallolla!
Välillä käytiin tutustumassa tulevaan pihaamme! Tässä näkyvissä sivupiha, joka jo yksinään taitaa olla meidän nykyisen pihan kokoluokkaa, miinus puskat :D
Kummitätsy yritti pelata, Rymy nukkua...
Olen kuullut sanottavan, että whippet tarvitsee oman whippetin (päällekkäin nukkumiskuvat taitavatkin tämän todistaa) - olen tässä vähän pohdiskellut... Rymy taitaa mieltää siskoni omaksi whippetikseen, mwuahahah!
Lopulta seuraan liittyi vielä Hugo :)
Tänään istuskeltiin (taas) pihalla pitkät pätkät bongailemassa - tuon mäen päällä kun on toinen rivari ja päätykämpässä asustaa varsin suloinen pentu. Onneksi kärsivällisyys palkittiin ja päästiin näkemään pienokainen. Sen jälkeen olikin hyvä suunnistaa omaan punkkaan lepäilemään.
Ai niin ja vielä pakko lisätä yksi! Rymy nimittäin pilkki yhtenä iltana aivan loistavassa asennossa.
Takajalat olivat siis vielä sohvalla, takapää röhnötti meikäläisen päällä ja etujalat, kuten näkyy, lattialla. Ja silmät lurpsahteli kiinni koko vartaloen huojuessa puolelta toisella. Lopulta antoi periksi ja heittäytyi kumoon lattialle :D
Meidän ois muuten vihdoinkin tarkoitus treffata Rymyn veljeä, Totoa, tässä lähiaikoina - on ainakin toiveissa ja jo suunnittelussakin. Lähinnä odottelin näitä nätimpiä kelejä, kun onhan se kivempi pienten riekkua pihalla kuin sisällä - saa mennä ja juosta ja oikeasti riehua sydämensä kyllyydestä. Hiemanko olen nyt täpinöissäni, jeeee! Oon näistä treffeistä haaveillut jo sen verran pitkään, hih. Meillä täällä tuppukylässä kun ei muita vinttareita ole... eipäs, nyt valehtelin, on täällä yksi! Äidin työkaverilla on käsittääkseni irkku (jonka nimi on Kirppu XD). Eli kun toiveena olisi, että poitsu pääsis leikkimään oman kokoisensa kanssa niin tuo irkku ei mun mielestä ihan sovi tähän kategoriaan, tietteks? :D
Nyt täytyy varmaan kipaista takapihalle katsomaan mitä kivaa syötävää Rymy nyt on onkinut maasta... ah, kevät
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti