VIRVON, VARVON, TUOREEKS, TERVEEKS;

Tietyissä tapauksissa ja tiettyinä pyhinä lapsuudenkotini ateisti-tausta on edelleen läsnä vahvasti. Muistan esim. käyneeni virpomassa elämäni aikana ainoastaan pari kertaa (koska isäni ei suuremmin virpomisesta perustanut) enkä niistäkään kerroista mitenkään hirveästi nauttinut. Yleensä meillä ei pääsiäistä vietetä mitenkään erityisemmin, mitä nyt suklaamunia vedetään lukuisia "hyvällä syyllä", hih. Tänä vuonna oli kuitenkin siinä suhteessa erilainen vuosi, että isovanhempani tulivat vierailulle tänne ja näin Rymynkin ensimmäinen pääsiäinen oli aiottua spesiaalimpi :)

Keskiviikkona meikäläiselle nousi kuume (kuumetta ei enää ole, mutta harvinaisen sitkeä pöpö on kyseessä kun vieläkin on ihan tukkoinen olo, mur!), joten sisko yllätti iloisesti ja ilmestyi torstaina, hiipi hissukseen jo aamulla aikaisin, hoitamaan koiraa, että minä sain nukuttua ja kuten arvata saattaa, kummitätsyviikonloppu tarkoittaa tietenkin kuvia, jee! Ollaan muuten nyt sitten kaikki neljä vuorotellen oltu kipeitä, sisko aloitti jo ennen minua, minä jatkoin (vaikka oltiin molemmat eri paikkakunnilla), sitten pöpö kiusasi äitiä ja nyt nuhakuumeessa on sitten Puolisko... tarkoitukseni oli päivittää jotain jo viimeviikolla, mutta sattuneesta syystä lojuin sängyn pohjalla enkä siis saanut mitään aikaan. Sen takia en jaksanut edes näitä kuvia käsitellä yhtään paremmiksi väreiltään, ei voi mitään.
 
Mutta juups, meidän pääsiäinen meni siis näin... 

(pissataukoja äidin takapihalla hihnassa, tosin ihmisten yms bongailu ja pihalla jumittaminen oli mielenkiintoisempaa)

(Muille munaa, Rymylle tikkua :D)

"Loppuks se jo?!"

"Voitasko mennä jo bongaamaan? Eiku siis pissaamaan?"

"Mentäskö taas?"

"Miksei kukaan tule, vaikka näin nätisti päivystän tässä terassin oven edessä?"

"Huhuu?"

"Ihme juttu."

"Määä luovutan, tairan mennä moikkaamaan mamman mummia ja pappaa!"

"Sukat, mmmm."

 Väliin täytyy muuten mainita sellainen juttu, että vaikka Rymy kovin ihmisrakas onkin, tämä on suhteellisen harvinainen näky:

Eli siis yhdessä vaiheessa poitsu tosiaan pisti ittensä mummini viereen maate ja tunki päänsä syliin ja toden totta, siihen se nukahti - tiedä sitten olisko aistinut mummini olevan sairas, vaikka tosin, serkkunikin oli kuulemma kerran ihmetellyt mummin kykyä rauhoittaa hevonen pelkästään puheellaan, että kai meidän mummi sitten on jonkinlainen eläinkuiskaaja ;D Yleensä Rymy tunkee jalkoihin nukkumaan tai tulee ihan kiinni, mutta harvemmin itse oma-aloitteisesti tunkee "vieraamman" ihmisen päälle köllimään. Pikkusiskoahan Rymy tuppaa käyttämään tyynynä melkeinpä aina ja jos yhtään olet blogia seurannut niin näin on ollut IHAN alusta alkaen.. usein kun hiivin yöllä juomaan, Rymy nukkuu pää kummitätsyn pyllyllä - se on aina jotenkin niin hellyyttävä näky.

 Tosiaan! Parasta pääsiäisessä, ainakin Rympän mielestä, oli tietenkin kummitätsy, joka vietti meillä taas kaikki yöt, ja varsinkin kummitätsyn peti - ja pylly (harmi ettei näiden kahden uni-asennosta ole kuvaa) :D Kummitätsy on myös hoitanut kaikki lenkittämiset torstaista asti, joten ollaan - taas kerran - erittäin kiitollisia ♥