Irtokoirien (iloinen) hyökkäys ja vähän jotain muuta;

 (kuva viime viikolta)

Lauantaina käytiin taas remmilenkillä tämän Ihmisorjan pienimuotoisesta krapulasta huolimatta; aloitettiin metiköstä ja siirryttiin siitä keskustaan, jossa pällisteltiin niin sauvakävelijää kuin rekkoja. Huomaa noiden lenkkien menevän sen diivamaisen alkukankeuden jälkeen aina vaan reippaammin ja reippaammin, kunhan päästään tarpeeksi kauas tutusta pihapiiristä...

Tällä kertaa metsässä, melkein samassa kohdassa kuin viimeksikin, saatiin niskoihimme pari irtokoiraa viimekertaisen yhden sijaan - nämä tosin olivat tosi ystävällisiä ja leikkisiä ja pistivät Rymyyn vauhtia ihan ennennäkemättömällä tavalla! Aluksihan Rymppä oli koko ajan sitä mieltä, että meidän pitäisi vaan kääntyä kotiin ja mennä takaisin nukkumaan, mutta voi kappas kun nämä kaksi iloista (ei pientä ja ilkeää chihua!) koiruutta ryntäsivät meidän luokse... Poitsu olisi halunnut jäädä leikkimään ja lähteä jopa näiden matkaan! Enpä tajunnut kysyä mitä rotua olivat. Matalia pötköjä, joka tapauksessa... oletettavasti muuten Welsh corgeja, ainakin tuli mieleen heti setäni edesmennyt Milli-koira.

Tästä päästäänkin seuraavaan aiheeseen. Vaikka olivatkin tosi suloisia otuksia, en silti ymmärrä ihmisiä, jotka pitävät koiria vapaana noin lähellä asutusta. Ymmärtäisin, tietenkin, jos nämäkin kaksi olisivat totelleet käskyjä samaan tapaan kuin se irtokoira johon silloin viimeksi törmäsimme, tai edes yhtään sinne päin, mutta nämä kaksi juoksivat suoraan minun jalkoihini ulkoiluttajiensa lukuisista kielloista huolimatta ja Rymyhän tietenkin innostui hihnansa kanssa hyppimään meikäläisen jalkojen välistä ympäri-ämpäri... Jos olisivat olleet isoja otuksia, oltaisiin tod näk kaikki oltu rähmällämme maassa tai jotain. Tästäkin törmäyksestä jäi kyllä ihan positiivinen mieli, kaikesta huolimatta. Kunhan ihmettelen.

Tosiaan! Rymy on taas lähiaikoina syönyt tosi huonosti. Nappulat eivät tunnu menevän ollenkaan (jouduttiin siirtymään Purina Oneen oletettua pidemmäksi aikaa kun meikäläisen nettipankki ei suostu toimimaan, eli en saa tilauksia maksettua, eikä mitään parempaa ole täällä tarjolla) ja jos sekaan yrittää laittaa jotain muuta, menee useimmiten pelkästään se "jokin muu", kuten tänään jauheliha. En tiedä protestoiko poika merkkiä vastaan, jospa ei vaan miellytä makunystyröitä, vai olenko taas tuputtanut liian suuria annoksia... llalla annettiin sitten Oscarin lihapullia, HauHau-nappuja (niitä Isojen Miesten :D), hitusen purinaa ja makaronilaatikkoa öljyn kera ja kaikki tämä niin kunnolla sekotettuna, ettei pystynyt erottelemaan - kaikki meni... Paitsi että ihmekö tuo kun oli jättänyt kaksi päivän kolmesta ateriasta melkein kokonaan syömättä, argh.

Ja huoh, selvisi muuten syy siihen, miksi Rymy ei kyllästy tuohon tiikeri-leluunsa... Eilen nääs monta kertaa yllätettiin poitsu kyseenalaisista puuhista tämän pehmonsa kanssa, ahem. Nyyh, mun vauvastani on tulossa mies. Koko juttu näyttää niin huvittavalta, että ei meinaa pokka pitää ja sit kuitenkin samalla pitäisi jostain löytää voimaa ja tarpeeksi vakavuutta touhun kieltämiseen O_o

Nyt vaikuttaa siltä, että meillä on iltahepulointi vihdoinkin suoritettu. Nyt voi siirtyä vähän rapsuttelemaan tota meidän pientä, kun ei terävät naskalit enää hyöki lähelle tulevien sormien kimppuun valonnopeudella...