POHDINNASSA...

Noh niin. Rymylle on nyt sitten mietinnässä kaveri. Tai siis, onhan se ollut mietinnässä koko ajan, mutta nyt on aika miettiä sitä vähän enemmän ja tarkemmin. On vaan niin pirun vaikeaa, kun en yhtään tiedä mistä suunnasta lähtisin etiäpäin ja/tai minkälaisin perustein - Rymyn hankinta kun ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Onneksi!

Ensinnäkin. Edelleenkin takaraivossa kytee ajatus narttukoirasta, mutta epäröin noiden juoksujen takia. Ovatko ne oikeasti niin rasittavan kamalat, mitä monet antavat ymmärtää? Ja onko arki neitikoiran kanssa jotenkin erilaista kuin uroksen? Hmm. En jotenkin osaa ajatella, että olisi.

Toiseksi. Jo ennen Rymyä seurasin parin kasvattajan kotisivuja suhteellisen ahkerasti, mm. whiplandian kiinnosti kovasti. Kiinnostaa edelleen, juurikin tuon linjan vuoksi. Itseä kun ei näyttelyt niinkään kiinnosta, vaikka toki sellaisissakin voisi olla joskus hauska pyörähtää. Täällä kotikylässämme on itse asiassa huomenna Perinteinen Koirapäivä, jota vietetään mm. Match Shown merkeissä. Muistan, kuinka viime vuonna kyseinen tilaisuus järjestettiin juuri vähän ennen Rymyn saapumista ja muistan ajatelleeni haikeana kuinka seuraavana vuonna mekin ollaan tuolla! No, suunnitelmat ei aina ihan pidä, sillä tämä on nyt vähän harkinnassa. Toisaalta Rymy on osoittautunut olevansa tosi ahdistunut isommissa joukoissa, ei yhtään tykkää olla paikallaan vaan vetää ja sinkoilee hermostuneena, me kun ei olla ehditty tappamaan aikaa esim. Jyväskylässä ihmismassoihin totutellen (vaikka sitäkin niin suunniteltiin! Hemmetin työt :/), joten en välttämättä uskalla toisen kanssa ihan "kylmiltään" lähteä tuollaiseen tapahtumaan. Sitten on taas tämä Rympän aivan ihana räyhäperse-ominaisuus, mitä muihin koiriin tulee - ollaan harjoiteltu nyt NIIN ahkeraan ja lenkeilläkin meno alkaa näyttämään NIIN paljon paremmalta, etten tahtoisi ottaa mitään riskejä. Mutta ei se toisaalta estä meitä menemästä lähelle tutkailemaan namien kera, eihän? Aina voi kääntyä ympäri ja tulla kotiin.

Kolmanneksi. Miehekkeen työkuviot saattavat, ehkä, muuttua tulevaisuudessa parin vuoden sisällä - tai joskus -, riippuu nyt vähän paristakin eri asiasta, ja olisi kiva jos meillä olisi taloudessa myös sellainen koira, jonka kanssa pystyisi harrastamaan tiettyjä juttuja ihan tarkoituksella jos se joskus tulee ajankohtaiseksi. Rymyn kanssa ei ollut alunperinkään tarkoitus alkaa harrastamaan mitään tavoitteellisesti, oli enemmänkin mielessä että mennään ja kokeillaan mitä halutaan ns. leikkimielellä, jos ja kun ehditään, ensimmäinen koiramme kun on. Nyt ollaan muuten selvittämässä josko saataisiin kotikonstein jonkinlainen kiva viehe pystyyn.

Lisäksi. Näiden mahdollisten muuttuvien kuvioiden takia koen tosi tärkeäksi, että Rymylle, joka on todistanut olevansa aika herkkis, saataisiin kaveri ns. turvaksi ennen kuin mitään muita suuria asioita tapahtuu - eiköhän tämä asunnon vaihtuminen ollut jo ihan tarpeeksi iso juttu (vaikka olisihan se kaverin tulokin aikamoinen muutos, tietenkin).

Päässä liikkuu nyt ihan liikaa ajatuksia... Rymy taasen ei ollut kauhean auttavainen -->

"Joo, whatevah!"